VEROVIRKAILIJAIN LIITTO R.Y:N SÄÄNNÖT

Ennakkotarkastetut säännöt 26.9.2017 

1. §

Yhdistyksen nimi on Verovirkailijain Liitto r.y., ruotsiksi Beskattningstjänstemannaförbundet r.f. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää epävirallista lyhennettä VeroVL. 

Tarkoitus

2. §

Liiton tarkoituksena on toimia Verohallinnon henkilökunnan muodostamien ammatillisten yhdistysten keskuselimenä, edustaa niitä sekä valvoa niiden ja niiden jäsenten oikeudellisia, palkkauksellisia ja sosiaalisia etuja sekä kehittää heidän ammattitaitoaan.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto käy neuvotteluja ja solmii sopimuksia jäseniä koskevista palvelussuhteen ehdoista sekä muista yleisistä etukysymyksistä, järjestää koulutus- ja tiedotustilaisuuksia sekä avustaa ja tukee jäsenyhdistystensä edunvalvontatoimintaa.

Liitto voi perustaa palkkausasioiden ja jäsenkunnan etujen ajamista varten rahaston, jolla on liittokokouksen hyväksymä ohjesääntö.

Toimintansa tukemiseksi liitto kantaa jäsenmaksua sekä voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, järjestää asianmukaisella luvalla arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä hankkia kiinteistöjä ja osakkeita. 

3. §

Ammatilliseen keskusjärjestöön liittymisestä ja siitä eroamisesta päättää liiton edustajakokous. 

Jäsenet

4. §

Liiton jäseniä kutsutaan näissä säännöissä jäsenyhdistyksiksi. Liiton jäseneksi voi liiton hallitus kirjallisesta hakemuksesta ottaa sellaisen Verohallinnon henkilökunnan muodostaman rekisteröidyn yhdistyksen, jonka säännöt eivät ole ristiriidassa liiton sääntöjen kanssa. Hakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt ja ilmoitus jäsenmäärästä. Päätöksestä on annettava kirjallinen tieto yhdistykselle. 

5. §

Liittoon liittynyt jäsenyhdistys suorittaa jäsenmaksun liittymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden alusta alkaen. 

6. §

Jäsenyhdistyksen, joka on päättänyt erota liiton jäsenyydestä, tulee ilmoittaa päätöksestään kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erostaan edustajakokouksen pöytäkirjaan.

Jos jäsenyhdistys eroaa tai erotetaan liitosta, on se velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa eroamisilmoitusta tai erottamispäätöstä seuraavan vuosineljänneksen loppuun. 

7. §

Jäsenyhdistys, joka toimii vastoin liiton tarkoitusperiä, rikkoo näitä sääntöjä, tai jättää liittoa kohtaan määrätyt velvollisuudet suorittamatta, voidaan erottaa liitosta. Ennen erottamispäätöksen tekemistä on jäsenyhdistykselle varattava tilaisuus antaa selvitys. Erottamisesta päättää edustajakokous. Erotettu jäsenyhdistys menettää välittömästi kaikki oikeutensa liitossa. 

8. §

Jäsenyhdistyksen velvollisuutena on muun muassa: 

  • suorittaa liitolle jäsenmaksu,
  • ilmoittaa liitolle tammikuun kuluessa jäsen-määränsä edellisen kalenterivuoden päättyessä,
  • lähettää vuosittain huhtikuun loppuun mennessä edellisen vuoden toiminta- ja tilikertomuksensa,
  • avustaa liittoa tilastojen keräämisessä sekä lähettää sille tiedotteensa ja julkaisunsa,
  • ilmoittaa välittömästi liitolle säännöissään ja hallinnossaan tapahtuneet muutokset sekä toimihenkilöiden osoitteet ja niissä tapahtuneet muutokset. 

Liiton hallintoelimet

9. §

Päätäntävaltaa liiton asioissa käyttävät liittokokous ja edustajakokous. Liiton asioita hoitaa ja sen toimintaa johtaa liiton hallitus, joka on toiminnastaan vastuussa liittokokoukselle ja edustajakokoukselle näiden sääntöjen 16, 17 ja 18 §:n mukaisesti. 

Liittokokous

10. §

Varsinainen liittokokous pidetään joka neljäs vuosi elo-joulukuussa.
Ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään 1/5
Äänioiketetuista jäsenistä, ilmoitettuaan asian, sitä hallitukselta kirjallisesti pyytää.
Kutsu sääntömääräiseen liittokokoukseen on annettava vähintään neljä ja ylimääräiseen liittokokoukseen vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta jäsenillle lähetettävällä sähköpostilla. Kutsussa on mainittava ne asiat, jotka kokouksessa otetaan käsiteltäviksi ja kutsun mukaan on liitettävä jäsenten esitykset varustettuina liiton hallituksen lausunnolla. Muu asia voidaan ottaa kokouksessa käsiteltäväksi ja päätettäväksi vain siinä tapauksessa, että hallitus tai jäsen tekee siitä kokouksen alussa esityksen ja että erimielisyyden sattuessa vähintään 2/3 annetuista äänistä sitä kannattaa. 

11. §

Jäsenyhdistyksen, joka haluaa asian ottamista käsiteltäväksi varsinaisessa liittokokouksessa, on tehtävä siitä perusteltu kirjallinen esitys liiton hallitukselle sen ilmoittamaan päivään mennessä. 

12. §

Äänivaltaa liittokokouksessa käyttävät jäsenyhdistysten valitsemat edustajat. Tätä varten edustajalla tulee olla jäsenyhdistyksen antama valtakirja tai ote sen kokouksen pöytäkirjasta, jossa hänet valittiin edustajaksi. Kullakin edustajalla on liittokokouksessa yksi ääni. Edustajan tulee olla liittoon kuuluva yhdistyksen jäsen. 

13. §

Liiton jäsenyhdistyksen jäsenellä on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa liittokokouksessa. 

14. §

Liittokokoukseen on kukin jäsenyhdistys oikeutettu lähettämään yhden edustajan kultakin alkavalta 100-jäsenluvultaan.
Yhdistyksen jäsenlukuna pidetään edellisen kalenterivuoden lopun äänivaltaisten jäsenten määrää.
Jäsenyhdistyksellä on äänivalta vain, jos erääntynyt jäsenmaksu on suoritettu. 

15. §

Liittokokouksen avaa liiton puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka heidän estyneinä ollessaan kokouksessa läsnä oleva iältään vanhin hallituksen jäsen. 

16. §

Varsinaisen liittokokouksen tehtävänä on: 

  • käsitellä hallituksen laatima selvitys liiton toiminnasta edellisen liittokokouksen jälkeisiltä kalenterivuosilta,
  • vahvistaa liiton toimintalinjat seuraavaksi liittokokouskaudeksi,
  • valita liiton puheenjohtaja,
  • valita hallituksen jäsenet,
  • valita yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja,
  • päättää muista kokouskutsussa mainituista ja 10 §:n mukaan käsiteltävistä asioista,
  • edustajakokouksen tehtävät sinä vuonna, jona liittokokous pidetään. 

Liiton edustajakokous

17. §

Liiton varsinainen edustajakokous pidetään vuosittain elo - joulukuussa. Ylimääräinen edustajakokous pidetään kun varsinainen edustajakokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kolmasosa (1/3) liiton jäsenyhdistyksistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti hallitukselta vaatii.

Ylimääräinen edustajakokous on pidettävä 60 päivän kuluessa siitä, kun kirjallinen vaatimus on esitetty.

Kutsu varsinaiseen edustajakokoukseen on hallituksen toimitettava sähköpostilla jäsenyhdistyksille viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta ja ylimääräiseen edustajakokoukseen vähintään neljä päivää ennen kokousta. 

18. §

Liiton edustajakokoukseen jäsenyhdistykset valitsevat yhden (1) edustaja kutakin alkavaa sataaviittäkymmentä (150) jäsentä kohti. Kullakin edustajalla on yksi ääni.
Yhdistyksen jäsenlukuna pidetään edellisen kalenterivuoden lopun äänivaltaisten jäsenten määrää.
Edustajan tulee olla liiton jäsenyhdystyksen jäsen, eikä edustajaksi voi valita liiton hallituksen jäsentä. 

19. §

Esityksiä edustajakokoukselle voivat tehdä hallitus ja jäsenyhdistykset. Jäsenyhdistyksen esitys on toimitettava hallitukselle viimeistään kuusi viikkoa ennen edustajakokousta.
Jäsenyhdistysten esitykset on liitettävä kokouskutsun mukaan varustettuna hallituksen lausunnolla. 

20. §

Edustajakokous valitsee keskuudestaan kokoukselle puheenjohtajan.
Varsinaisen edustajakokouksen tehtävänä on:
 

  • käsitellä hallituksen selonteko edelliseltä toimintakaudelta,
  • käsitellä tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto sekä päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä edelliseltä tilikaudelta,
  • määrätä liiton jäsenmaksu seuraavalle toimintakaudelle,
  • vahvistaa liiton tulo- ja menoarvio seuraavaa tilivuotta varten
  • käsitellä jäsenyhdistysten kokoukselle esittämät asiat.
  • päättää muista kokouskutsussa mainituista asioista.
     

Eronneen hallituksen jäsenen tilalle voidaan valita uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi eroamista lähinnä seuraavassa varsinaisessa tai ylimääräisessä edustajakokouksessa.
 

Äänestys liiton kokouksissa

21. §

Äänestys liittokokouksessa ja edustajakokouksessa on avoin. Jos joku äänestäjistä ennen äänestyksen toimeenpanoa vaatii lippuäänestystä ja sitä on kannatettu, on äänestys toimitettava suljetuin lipuin
Äänestettäessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö, paitsi pykälissä 3, 10, 23, 29 ja 30 §:ssä mainituissa tapauksissa ja vaaleissa.
Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä, joissa arpa ratkaisee. 

22. §

Hallitus tai edustajakokous voi toimeenpanna neuvoa-antavan jäsenäänestyksen, milloin se haluaa ennen ratkaisun tekoa saada selville liittoon kuuluvien jäsenyhdistysten jäsenten mielipiteen. 

Työtaistelu

23. §

Päätöksen liiton työtaisteluun ryhtymisestä tekee vähintään 2/3 äänten enemmistöllä edustajakokous tai valtuutettuna liiton hallitus.
Työtaistelun lopettamisesta päättää edustajakokous tai valtuutettuna liiton hallitus.
Työtaistelua koskeva päätös on liiton jäsenyhdistyksiä sitova. 

Hallitus

24. §

Hallitukseen valitaan puheenjohtajan lisäksi 4-10 jäsentä. Lisäksi liiton hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallituksen toimikausi on varsinaisten liittokokousten välinen aika. Hallituksen jäsenen puheenjohtajaa lukuunottamatta tulee olla jäsenyhdistyksen hallituksen jäsen. Jos tämä edellytys lakkaa, tulee asianomaisen jäsenen erota hallituksesta tai hänet erotetaan seuraavassa edustajakokouksessa.  

25. §

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai vähintään kolmen hallituksen jäsenen sitä vaatiessa ja on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.

Äänestettäessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö, paitsi 23 §:n 1 momentissa mainituissa tapauksissa ja vaaleissa. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä, joissa ratkaisee arpa.

Hallituksen tulee liiton sääntöjen ja liittokokouksen tai edustajakokouksen mahdollisesti vahvistamien ohjesääntöjen mukaisesti huolellisesti hoitaa liiton asioita. Hallituksen tehtävänä on:
 

  1. valita keskuudestaan varapuheenjohtaja sekä asettaa avukseen tarpeelliset valiokunnat ja toimikunnat,
  2. edustaa liittoa,
  3. hyväksyä liiton uudet jäsenet 29 §:ssä mainituin poikkeuksin sekä pitää jäsenluetteloa,
  4. kutsua koolle liittokokous ja edustajakokous,
  5. panna täytäntöön liittokokouksen ja edustajakokouksen päätökset,
  6. valmistaa ja esittää liittokokouksessa ja edustajakokouksessa käsiteltävät asiat,
  7. ilmoittaa jäsenyhdistyksille mihin mennessä varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltäväksi tarkoitetut asiat on toimitettava hallitukselle,
  8. hoitaa huolellisesti liiton varoja ja muuta omaisuutta,
  9. ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt, valvoa heidän toimintaansa sekä vahvistaa heidän palkkauksensa,
  10. hyväksyä palkkausta ja jäsenkuntaa koskevat muut sopimukset. Jos kuitenkin 4 hallituksen jäsentä sitä pyytää, on edellä mainitut sopimukset käsiteltävä ja hyväksyttävä edustajakokouksessa,
  11. päättää yhdistyksen omaisuuden ostamisesta, myymisestä, vaihtamisesta, panttauksesta ja kiinnittämisestä. Mikäli kuitenkin vähintään neljä hallituksen jäsenistä sitä pyytää, on edellä mainitut asiat päätettävä edustajakokouksessa sekä
  12. ryhtyä toimivaltansa puitteissa muihin tarpeellisiin toimiin liiton tarkoituksen edistämiseksi. 

Liiton nimen kirjoittaminen

26. §

Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä hallituksen määräämän henkilön kanssa.

Tilit ja tilintarkastus

27. §

Liiton tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina ennen maaliskuun loppua. 

28. §

Tilintarkastuksestaan tilintarkastajan on annettava hallitukselle ennen toukokuun loppua tilintarkastuskertomus, jonka tulee sisältää mahdolliset huomautukset sekä lausunto tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille. 

Kunniajäsenet ja liiton merkit

29. §

Liitto voi antaa kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenten arvonimiä. Kunniapuheenjohtajan arvonimen antaa liittokokous hallituksen esityksestä liitossa pitkäaikaisesti ja erittäin ansiokkaasti toimineelle henkilölle. Tällaisen päätöksen tekoon vaaditaan, että sen puolesta on annettu vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestykseen osallistuneiden edustajien äänimäärästä. Kunniapuheenjohtajan arvonimi voi olla vain yhdellä henkilöllä kerrallaan.
Liiton kunniajäsenen arvonimi voidaan antaa hallituksen esityksestä liittokokouksessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä sellaiselle henkilölle, joka on erityisen huomattavasti edistänyt tai tukenut liiton liiton tarkoitusperien toteutumista
Liitolla on ansiomerkki, jonka liiton hallitus voi antaa liiton tai sen jäsenyhdistyksen toiminnassa ansioituneelle henkilölle. 

Sääntöjen muutos ja liiton purkaminen

30. §

Näiden sääntöjen muuttamiseen tai liiton purkamiseen vaaditaan liittokokouksen vähintään 2/3 äänten enemmistöllä annetuista äänistä tekemä päätös. 

Varojen luovuttaminen

31. §

Liiton purkautuessa tahi kun se lakkautetaan, päättää viimeinen liittokokous liiton omaisuuden käytöstä liiton päämääriä edistävään tarkoitukseen.