Työministeri Satonen: ”Suomi on jäänyt jälkeen muista pohjoismaista”

Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia (julkaistu CC-BY-4.0 -lisenssillä).

Työministeri Arto Satonen vieraili Verovirkailijain Liiton luottamusmiesten neuvottelupäivillä 5.6.2024. Hän korosti, että Suomi on jäänyt muun muassa työllisyysasteen osalta jälkeen muista pohjoismaista. Myös velkaantumisaste on Pohjoismaiden suurin.

Satonen muistutti, että Suomen bruttokansantuote ei ole noussut koronaa edeltävästä ajasta, toisin kuin muissa pohjoismaissa. Suomella on myös Pohjoismaiden alhaisin työllisyysaste. Satonen totesi, että jos halutaan pitää hyvinvointiyhteiskuntaa yllä, pitäisi päästä pohjoismaiselle tasolle.

Hallituksen keskeiset talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteet ovat 100 000 uutta työllistä, investointien lisääminen ja julkisen talouden tasapainottaminen.

Hallituksen teettämien alkuperäisten laskelmien mukaan taloutta pitäisi tasapainottaa kuudella miljardilla, ettei Suomen luottoluokitus laske. Joulun aikoihin todettiin, että kevään kehysriihessä on päätettävä vielä kolmen miljardin lisäsäästöistä, jottei Suomi joudu EU:n alijäämämenettelyyn.

Säästötoimia, joita yksikään hallitus ei olisi tehnyt

Satonen totesi, että tässä kolmessa miljardissa on säästötoimia, joita yksikään hallitus ei olisi luultavasti tehnyt, ellei olisi ollut pakko.

Puolet kolmen miljardin tavoitteesta saadaan kokoon veronkorotuksilla eli muun muassa arvonlisäveron nostolla, toinen puoli suorilla säästöillä. Suoriin säästöihin sisältyvät muun muassa valtion henkilöstöön kohdistuvat säästöt. Satonen korosti, että pelkät säästöt eivät riitä, vaan tärkeää on myös investointien lisääminen, johon pyritään muun muassa kehysriihessä päätetyillä toimenpiteillä.

Konkretiaa valtion virastojen säästöistä ei vielä ole

Luottamusmiehet kysyivät kehysriihen tekemistä valtion virastoihin kohdistuvista säästösuunnitelmista. Kysymykseen Satonen vastasi, että konkretiaa säästöistä ei vielä ole. On kuitenkin selvää, että hallintoa joudutaan tehostamaan ja kauttaaltaan sopeuttamaan virastojen toimintaa. Pitää kuitenkin kantaa huolta myös valtion tuloista.

Kysymyksiä vientivetoisesta palkkamallista

Vientivetoisessa palkkamallissa muiden alojen palkankorotukset eivät voisi ylittää vientiteollisuuden palkankorotusten tasoa. Luottamusmiesten kysymykseen palkkamallista Satonen vastasi, että 39 % Suomen bruttokansantuotteesta syntyy viennistä. Tämän vuoksi viennin kilpailukykyä pyritään lähtökohtaisesti turvaamaan, näin on myös muissa pohjoismaissa.

Tiistaina 4.6. lähti lausuntokierrokselle hallituksen esitys, jossa ehdotetaan muutettavaksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annettua lakia sekä valtioneuvoston asetusta työriitojen sovittelusta. Laki on tulossa syksyllä eduskunnan käsittelyyn. Ministerin mukaan uusi laki antaa valtakunnansovittelijalle selkänojan puolustaa yleistä linjaa.

Luottamusmiehet nostivat esiin sen, että valtiolla on alemmat palkat kuin yksityisellä sektorilla. Pelätään, että vientivetoisen mallin myötä palkkaero tulee säilymään.

Satonen totesi, että Ruotsissa on samantapainen järjestelmä ollut käytössä jo 25 vuotta. Jos malli toimisi ideaalisti, kuten siellä, huomioitaisiin palkankorotuksissa julkisen sektorin työvoimapula-alat. Näin Ruotsissa on saatu hänen mukaansa erityisesti naisten palkkoja parannettua.

Satonen sanoi, että jos julkisella sektorilla on jatkuvasti korkein palkkataso, se johtaa viennin kilpailukyvyn heikkenemiseen.

Irtisanomisperusteet ja ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuus

Luottamusmiehet kysyivät myös työsopimuslain henkilökohtaisten irtisanomisperusteiden muuttamisesta. Tällä hetkellä työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Jatkossa riittäisi asiallinen syy.

Ministeri totesi, että kyseessä on haasteellinen juridiikka. Lainvalmistelu alkaa syksyllä. Vasta ensi vuoden puolella tiedetään tarkemmin, miten asia etenee.

Esillä oli myös ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuus. Sen osalta lainvalmistelu ei ole vielä alkanut. Työehtosopimuksissa on mahdollista sopia toisin, joten Satonen epäili, että palkattomuus ei tulisi koskemaan kovinkaan suurta osaa työntekijöistä.

Kaavailut henkilökohtaisten irtisanomisperusteiden muuttamisesta ja ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuudesta koskevat tällä hetkellä pelkästään työsopimussuhteisia.

Työn tekemisen pitäisi olla kannattavampaa

Satonen korosti, että työn tekemisen pitäisi olla nykyistä kannattavampaa. Kannustinloukkujen purkaminen on sen takia tärkeää. Myös työllistämistä edistäviä palveluita tulee parantaa. Sillä on merkitystä, kuinka nopeasti ihmiset työllistyvät työttömäksi jäätyään.

Hallitus antoi huhtikuussa lakiesityksen työttömyyskassojen tehtävien laajentamisesta. Ajatuksena on, että työttömyyskassat voisivat jatkossa tarjota jäsenilleen työnvälitys- ja muita työllisyyttä tukevia palveluita. Nämä palvelut tulisivat julkisten työvoimapalveluiden rinnalle.

Myös kokoaikaisen työn pitäisi olla kannattavampaa suhteessa osa-aikatyöhön. Satonen sanoi, että vaikka työllisyys on kasvanut, työtuntien määrä ei ole noussut samassa suhteessa. Tämä selittyy osa-aikaisella työllä.

Ministeri totesi, että vaikka osa-aikainen työ sopiikin hyvin joihinkin elämäntilanteisiin, kokoaikaisen työn määrä pitäisi saada nousemaan. Syynä tähän on se, että osa-aikaista työtä tekevä saa usein työn rinnalle jotakin yhteiskunnan tukea.

Vuorotteluvapaan ja aikuiskoulutustuen lakkauttaminen 

Luottamusmiehet ottivat esille myös aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lopettamisen.

Satonen sanoi, että ihmisillä on paljon päällekkäistä koulutusta, lähes puolella aikuiskoulutustuen saajista on ollut jo ennestään korkeakoulututkinto. Ministeri muistutti, että opiskelu on mahdollista myös opintolainalla. Hänen mielestään pitäisi kuitenkin miettiä, miten voidaan nostaa koulutustasoa julkisen sektorin tehtäviin, joihin vaaditaan muodollinen pätevyys.

Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen vuoksi kehysriihessä osoitettiin 10 miljoonan euron rahoitus ensi vuodelle sote- ja opetusalan koulutukseen. Nyt mietitään, miten se kohdistetaan.

Vuorotteluvapaata koskevaan kysymyksen Satonen vastasi, että vuorotteluvapaalle jääneiden henkilöiden määrä on vähentynyt koko ajan. Hän totesi myös, että vuorottelukorvaus on niin pieni, että vain harvalla on mahdollisuus jäädä vuorotteluvapaalle.

Vuonna 2022 vuorottelukorvauksen saajia oli noin 5 300, kymmenen vuotta sitten noin 20 000, tosin myös vuorotteluvapaan ehtoja on kiristetty viimeisen kymmenen vuoden aikana.