Avalaiset kokoontuivat Helsingissä

Joukko Ammattiliitto Avan jäsenliittojen hallituksen jäseniä, toimihenkilöitä ja luottamusmiehiä oli syyskuun lopulla koolla Helsingissä. Peräkkäisinä päivinä järjestettiin kaksi erillistä tapahtumaa, ensin luottamusmiespäivät ja heti seuraavana päivänä jäsenliittojen edustajille tarkoitettu seminaaripäivä. Parin päivän aikana kuultiin paljon ajankohtaista asiaa paitsi Avasta, myös JUKOsta, Akavasta ja Vakavasta. Luottamusmiespäivillä keskusteltiin vilkkaasti muun muassa työpaikan pelisäännöistä.

Torstaina 22.9. pidetyillä luottamusmiespäivillä oli osallistujia kaikista kolmesta Avan jäsenliitosta. Koska luottamusmiehiä ja hallituksen jäseniä oli paikalla niin Verohallinnosta, Tullista kuin ulkoministeriöstäkin, saatiin päivän aikana vaihdettua kuulumisia kolmesta eri organisaatiosta. Muiden virastojen ja organisaatioiden tilanne kiinnosti ja herätti paljon kysymyksiä ja kommentteja.

Tapahtuman aluksi esillä olivat edellisten virka- ja työehtosopimusneuvotteluiden tulokset ja tulevat neuvottelunäkymät. Niistä kertoi JUKOn neuvottelupäällikkö Markku Kojo. Valtiolla saavutettiin neuvottelutulos 28.2.2022. Neuvotteluissa sovittu yleiskorotus nosti palkkoja kaksi prosenttia kesäkuun alussa. JUKO, JHL ja Pro neuvottelevat Valtion työmarkkinalaitoksen kanssa ensi vuoden palkankorotuksista loppuvuodesta. Epävarma maailmantilanne tuo oman haasteensa neuvotteluihin.

Vilkasta keskustelua työyhteisön pelisäännöistä

Luottamusmiespäivien koulutusosion veti Inka Ukkola TJS Opintokeskuksesta. Koulutuksen aiheena oli henkilöstön edustaja työpaikan kehittäjänä sekä etätyötä tekevän tukena. Ryhmissä pohdittiin, mitä asioita työpaikalla pitäisi miettiä ja mistä pitäisi yhdessä sopia. Esille nostettiin muun muassa hybridikokousten ja tilankäytön pelisäännöt, toisen ihmisen kunnioittaminen ja yhteisöllisyys.

Koettiin, että hybridikokoukseen paikan päältä osallistuvat ovat paremmassa asemassa kuin etäosallistujat, joiden kädennostoja tai kommentteja ei välttämättä huomata. Aina ei myöskään muisteta, että lähiosallistujien yhteen ääneen puhuminen kuuluu hälynä etäosallistujille.

Koettiin, että vielä ei ole olemassa vakiintuneita käytäntöjä siitä, miten hybridi- ja etäkokouksissa toimitaan. Tervehditäänkö esimerkiksi toisia osallistujia kokouksen alussa vai ollaanko vain hiljaa? Inka Ukkola totesikin, että nyt on hyvä mahdollisuus luoda käytäntöjä, kun niitä ei vielä ole. Ratkaisuna tilanteeseen nähtiin pelisäännöistä sopiminen ja niistä etukäteen tiedottaminen.

Ryhmäkeskusteluissa nousivat esiin myös läsnätyön pelisäännöt. Esimerkiksi hiljaisten tilojen käytölle kaivattiin selkeitä ohjeita. Tiloja on usein liian vähän ja sama henkilö saattaa varata tilan itselleen koko päiväksi. Yleensäkin läsnätyössä pidettiin tärkeänä toisen ihmisen huomioimista. Koettiin, että etätyöaikana sosiaalinen kanssakäyminen on hieman unohtunut. Työpaikalla ei välttämättä huomata tervehtiä. Osa työkavereista on saattanut vaihtua etätyöaikana, eikä kaikkia enää tunneta. Myös uusille työntekijöille on muistettava esitellä tilat ja kertoa työpaikan käytännöistä.

Myös sitä mietittiin, millä tavoin luottamusmies, esihenkilö tai työsuojeluvaltuutettu olisi helposti lähestyttävä. Etätöissä ei voi tulla käytävällä vetämään luottamusmiestä hihasta ja kertoa asiaansa. Ratkaisuksi ehdotettiin luottamusmiestoiminnasta kertomista intrassa sekä sitä, että luottamusmies esitellään uusille työntekijöille. Myös eri yksiköissä voidaan käydä paikan päällä moikkaamassa ja kertomassa luottamusmiestoiminnasta.

Tärkeänä pidettiin sitä, että esihenkilön vaihtuessa, hänen kanssaan voi käydä tutustumiskeskustelun kasvokkain tai etänä. Se, että esihenkilön tuntee, helpottaa yhteyden ottamista häneen. Ongelmana pidettiin kiirettä ja sitä, että esihenkilöä voi olla vaikeaa tavoittaa, koska tämän kalenteri on täynnä. Sama ongelma voi koskea myös luottamusmiestä, jota ei tavoita, koska hänen päivänsä on täynnä erilaisia asiakaspalveluvuoroja.

Poimintoja toiselta päivältä

Luottamusmiespäivien jälkeisenä päivänä, perjantaina 23.9., järjestettiin seminaaripäivä. Sen aikana kuultiin monenlaista ajankohtaista asiaa paitsi Avasta, myös JUKOsta, Akavasta ja Vakavasta. Tässä on poimintoja seminaaripäivän ohjelmasta.

Tilaisuudessa esittäytyivät Akavan puheenjohtajaehdokkaat Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen ja JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren.

Mikko Salo kertoi Akavan ajankohtaisista asioista. Hän on yksi neljästä Akavan varapuheenjohtajasta. Myös hän otti esille puheenjohtajan vaalit. Hän kertoi, että tavoitteena on julkinen, avoin ja aktiivinen keskustelu. Akavan viestintä hoitaa ehdokkaiden esittelyn käytännön toteutuksen. Puheenjohtaja valitaan 14.11. pidettävässä Akavan liittokokouksessa. Ehdokkaille järjestetään paneelikeskustelu verkossa 8.11. Lisätietoja saa Akavan verkkosivuilta. Yksi paneelikeskustelu on jo järjestetty ja sen tallenne on katsottavissa verkossa.

Tuntemattomampi Vakava

Mikko Salo kertoi myös Vakavan asioista, sillä hän on Vakavan puheenjohtaja. Monille Vakava on Akavaa tuntemattomampi järjestö. Se on perustettu vuonna 1991 ja jäsenliittoja sillä on 15. Niistä lähes kaikki ovat suoraan Akavan jäseniä ja edustavat muun muassa valtion, kirkon ja yliopiston sektoreita. Jokaisella jäsenliitolla on edustaja Vakavan hallituksessa. Ammattiliitto Avasta Vakavan hallituksen jäsenenä on VeroVL:n puheenjohtaja Tuija Mäkelä.

Monet vakavalaiset liitot ovat pieniä, mutta Vakavana ne muodostavat melko suuren ja vaikuttavan järjestön. Yhdessä sovittuja kantoja ja linjauksia saadaan näin vietyä eteenpäin pienienkin liittojen osalta. Vakavalla on JUKOn hallituksessa kaksi edustajaa. Akavan hallituksessa vakavalaisilla liitoilla on edustajia kolme.

Virka- ja työehtosopimusneuvotteluiden kannalta on olennaista, että Vakava toimii JUKOn neuvottelukunnissa. Niissä Vakava on merkittävä toimija, sillä Vakavalla on puheenjohtajuus valtion, yliopiston ja kirkon neuvottelukunnissa. Monille luottamusmiehille Vakava on tullut tutuksi luottamusmieskoulutuksista, joita se järjestää yhteistyössä muiden JUKOn jäsenliittojen kanssa.

Mikä on valtion neuvottelukunta?

JUKOn neuvottelupäällikkö Minna Salminen kertoi, mikä JUKOn valtion neuvottelukunta on ja mitä se tekee. Yhtenä Vakavan edustajana valtion neuvottelukunnassa on VeroVL:n puheenjohtaja Tuija Mäkelä.

Valtion neuvottelukunta on JUKOn valtiosektorin vastuullinen toimielin. JUKO on valtion virka- ja työehtoneuvotteluissa yksi pääsopijajärjestöistä. Valtion neuvottelukunnan erityisenä tehtävänä on päättää neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Tämän jälkeen neuvottelutulos menee JUKOn hallituksen vahvistettavaksi, mutta hallitus ei voi enää muuttaa neuvottelutulosta.

Valtion neuvottelukunta valmistelee neuvottelutavoitteet kullekin neuvottelukierrokselle jäsenjärjestöjä kuultuaan. Neuvottelukunnan puheenjohtaja Jonne Rinne oli alkuvuodesta käydyissä valtion virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa toinen JUKOn neuvottelijoista.