NSO:n vuosikokous pidettiin kolmen vuoden tauon jälkeen
NSO eli Nordisk SkatteOrganisation on pohjoismainen verohallintojen virkailijoita edustavien järjestöjen yhteisjärjestö. Järjestön tavoitteena on luoda ja pitää yhteyttä jäsenjärjestöjen kesken, toimin, jotka edesauttavat turvaamaan jäsenten etuja, kuten palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä, työympäristöön liittyvissä asioissa sekä ay-toimintaan liittyvässä osaamisen kehittämisessä. Joissakin jäsenmaissa on vero- ja tullihallinnon tehtävät yhdistetty, jolloin NSO edustaa myös tullihallinnon tehtäviä.
NSO:n vuosikokouksen puheenjohtajuus ja kokousten järjestämisvastuu on kiertänyt vuosittain jäsenmaalta toiselle. Suomi on kuitenkin ollut puheenjohtajamaana vuoden 2019 vuosikokouksesta lähtien, sillä NSO:n vuosikokousta ei ole voitu järjestää Covid-19-epidemian takia ennen kuin vasta nyt. Epidemian aikana on pidetty ainoastaan puheenjohtajakokouksia etäyhteyden välityksellä. Vuoden 2022 vuosikokous pidettiin 11.–12.5. Suomessa. Kokouspaikkana oli idyllinen, kulttuuririkas Tuusula.
Kokoukseen osallistui 23 edustajaa Norjan, Tanskan, Ruotsin ja Suomen jäsenjärjestöistä. Suomesta olivat mukana Verovirkailijain liiton puheenjohtaja Tuija Mäkelä, työvaliokunnan jäsenet Patrik Aarnio ja Riitta Ukskoski sekä järjestösihteeri Annika Salmenlinna, joka toimi vuosikokouksen sihteerinä. Tanskasta oli edustajat kahdesta järjestöstä: Danske Told & SkatteForbundista ja HK Skattista, kuten myös Norjasta: SkatteetatensLandsforbundista (SkL) ja NTL Skattista. Ruotsin edustajat olivat Fackförbundet ST inomSkatteverketistä. NSO:n sääntöjen mukaan edellä mainittujen maiden lisäksi Islannin, Färsaarten ja Grönlannin veroalaa edustavat järjestöt voisivat halutessaan liittyä NSO:n jäseniksi.
Suomen Verohallinnon alustukset herättivät runsaasti keskustelua
Tilaisuudessa kuultiin pääjohtaja Markku Heikuran esitys Suomen Verohallinnon muutoksista. Esityksessä käytiin läpi muutosten tavoitteita, voimavarojen käyttöä ja johdettua itseohjautuvuutta. Keskustelua herätti muun muassa rekrytointien vaikeus sekä osaavan henkilöstön eläköityminen tai siirtyminen pois verotustehtävistä, sillä nämä hankaluudet ovat yhteisiä kaikissa NSO:n jäsenmaissa. Tosin Tanskassa on joitakin vuosia sitten aloitettu 3,5 vuotta kestävä ammattikorkeakoulututkinto, josta valmistuu vero- ja tullihallinnon tehtäviin. Heikuran kertoma Suomen korkea automaatioaste herätti osallistujissa hämmentynyttä ihailua.
Toisena alustajana oli henkilöstöpalvelujohtaja Katri Vermanne, joka kertoi Verohallinnon työaikajoustoista. Työaikajoustoina on liukuva työaika, työaikapankki, osa-aikatyö sekä tiivistetty, pidennetty ja yksilöllinen työaika. Keskusteluun nousivat etätyön pelisäännöt ja virastolle töihin palaaminen. Käytännöt etätyön osalta ovat erilaisia NSO:n jäsenjärjestöjen verohallinnoissa.
Maaraportit osoittavat: yhtä matkaa kuljetaan
Sekä puheenjohtajakokouksissa että vuosikokouksissa käydään aina läpi kunkin jäsenjärjestön laatimat, ajankohtaisia asioita käsittelevät maaraportit. Jäsenjärjestöjen laatimista maaraporteista voidaan nostaa esiin monia yhteneväisiä trendejä. Henkilöstöresurssit ovat kaikissa maissa vahvasti supistumassa ja henkilöstön osaamista laajennetaan kaikkialla. It-kehitykseen, sähköisiin palveluihin ja harmaan talouden torjuntaan panostetaan. Keskusteluun nousivat mm. verohallintojen rekrytointiongelmat, konsulttien käyttö, valtioiden taloudellinen tilanne sekä haasteet saada nuoria järjestäytymään liittoon ja kiinnostumaan ammattiyhdistystoiminnasta.
Vuosikokouksessa tehtiin merkittäviä päätöksiä
Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Tuija Mäkelä ja sihteerinä Annika Salmenlinna. Kokouksessa tehtiin merkittäviä päätöksiä. Kokouksessa hyväksyttiin NSO:n uudet säännöt. Muutoksena aikaisempaan on, että jatkossa vuosikokous järjestetään vähintään joka toinen vuosi, kun se aikaisemmin on järjestetty joka vuosi. Vuosina, joina vuosikokousta ei pidetä, järjestetään digitaalisesti etäkokouksia. Säännöissä määriteltiin myös vuosikokousten puheenjohtajuuden kiertämisjärjestys, joka on: Ruotsi, Norja, Tanska, Suomi. Puheenjohtaja järjestää jatkossakin sekä vuosikokouksen että puheenjohtajakokouksen. Puheenjohtajakokoukseen voidaan uusien sääntöjen mukaan kutsua kustakin jäsenjärjestöstä muitakin edustajia kuin jäsenjärjestön puheenjohtaja. Säännöissä selvennettiin myös kokouskustannusten jakamisen periaatteita.
Kokouksessa päätettiin, ettei NSO:n verkkosivuja enää ylläpidetä, koska kukin järjestö itse tiedottaa NSO:n kokouksissa käsitellyistä asioista omissa kanavissaan. Uutena asiana päätettiin perustaa NSO:n jäsenjärjestöjen alle 35-vuotiaista luottamusmiehistä ja vastaavista henkilöstön edustajista koostuva verkosto, joka pitää yhteyttä sähköisesti. Verkoston keskustelukielenä on englanti. Tätä toimintaa koordinoi Erik Dippa Norjasta. Kokouksen jälkeen olemme ilmoittaneet Suomesta verkoston jäseniksi luottamusmiehet Noora Heiskasen ja Sara Leinosen.
Vuosikokouksen päätöksellä puheenjohtajuus siirtyi Ruotsin Fackförbundet ST inomSkatteverketin puheenjohtajalle Anders Tellille. Kokouksessa päätettiin, että seuraava vuosikokous pidetään jo ensi vuonna, koska silloin NSO:n toiminnan alkamisesta on kulunut 30 vuotta.