Palkkakeskustelut: muutoksia – molempiin suuntiin

Vuodenvaihteen 2021–2022 palkkakeskustelukierroksen tuloksia sekä palkkarakennetta on käsitelty Verohallinnon johtoryhmän kokouksessa 12.4. ja VPJ Arviointi- ja kehittämisryhmän kokouksessa 4.5.2022. Kokouksissa esitellyt aineistot löytyvät intrasta toimielinten työtilasta.

Palkkarakennetta koskevissa esityksissä on palkkarakennevertailut maaliskuun 2021 ja maaliskuun 2022 välillä sekä helmikuun 2022 ja maaliskuun 2022 välillä. Koska vuotuisessa palkkakeskustelussa sovitut muutokset tulevat maksuun 1.3. alkaen, antaa näistä jälkimmäinen tilasto hyvän kuvan siitä, mitä muutoksia palkkakeskustelukierros on tuonut.

Palkkakierroksessa tapahtui vaativuustasojen osalta sekä nousuja että laskuja enemmän kuin edellisellä, vuodenvaihteen 2020–2021, palkkakeskustelukierroksella. Vaativuustason nousuja oli 141 kappaletta, joista Verotusyksikössä oli 123 kappaletta painottuen vaativuustasoille 5–7 (95 kappaletta) ja vaativuustasoille 13–14 (25 kappaletta). Vaativuustason laskuja oli 7 kappaletta painottuen asiantuntijatasoon. Palkkakeskustelukierroksella 2020–2021 vaativuustason nousuja oli 63 ja laskuja 4.

Henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin korotuksia oli kappalemääräisesti saman verran kuin edellisenä vuonna eli 722 kappaletta. Kappalemääräisesti eniten nousut kohdistuivat vaativuustasoon 5 (218 kappaletta). Henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin laskuja oli 11 kappaletta painottuen ammattitason tehtäviin. Palkkakeskustelukierroksella 2020–2021 suoritustason laskuja oli enemmän eli 17 kappaletta.

Uusi yksikkökohtainen ohje

Huhtikuussa yllättäen kuulimme, että Verotusyksikössä on laadittu esihenkilöille suunnattu koulutusmateriaali liittyen alisuoriutumistilanteiden johtamiseen. Tässä diapaketissa kerrotaan yksityiskohtaisesti, mitä esihenkilön tulee tehdä, jos työntekijä esihenkilön näkemyksen mukaan alisuoriutuu, lisäksi kerrotaan tähän liittyvistä toimenpiteistä. Ohjeen valmistelussa eivät henkilöstön edustajat ole olleet mukana, eikä ohjetta ole käsitelty järjestöjen kokouksissa.

Ohje on herättänyt huolta siitä, aiotaanko nyt Verotusyksikössä systemaattisesti alkaa laskemaan suoriutumisen arviointeja. Pelko on täysin ymmärrettävä ja olemme käyneet asiasta vakavaa keskustelua liiton hallituksessa. Jäsenten tukena on aina liiton luottamusmiesverkosto, jonka puoleen voi kääntyä VES-tulkintaan liittyvissä asioissa.

Tosiasia on se, että palkkausjärjestelmän soveltamisessa samat ohjeet ja menettelyt koskevat koko Verohallintoa ja niiden perustana on VPJ-sopimus.

Mitä VPJ-sopimus ja sen soveltamisohje sanoo henkilökohtaisen suoriutumisen alentumisesta?

VPJ-sopimus lähtee siitä, että työntekijän suoriutumista arvioidaan suhteessa hänen tehtäväkuvaukseensa (ei vaativuustasoon). Arvioinnin kohteena on henkilön suoriutuminen tehtävissään edellisen palkkakeskustelun jälkeen. Mikäli suoriutumisen yhdessäkin arviointikohdassa katsotaan alentuneen, tulee esihenkilön laatia yhdessä työntekijän kanssa tavoitesuunnitelma, jolla tuetaan työsuorituksen parantamista aikaisemmalle tasolle. Yhden arviointikohdan alentumisella tarkoitetaan sitä, että suoritustason kokonaisuutena ei tarvitse alentua, vaan alentuminen voi koskea vain yhtä arviointikohtaa. Esimerkiksi, jos arviointi on aikaisemmin ollut CCDC ja palkkakeskustelussa todetaan sen olevan CDCC, tulee tavoitesuunnitelma tehdä, vaikka henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin perusteella maksettava prosentuaalinen taso pysyy ennallaan.

Palkkavaikutuksia ei tule vielä siinä vaiheessa, kun palkkakeskustelussa todetaan suoriutumisen alentuneen. Tällöin laaditaan tavoitesuunnitelma ja uusi arviointi käydään mahdollisimman pian kuuden kuukauden kuluttua. Mikäli uudessa arvioinnissa todetaan suoriutumisen alentuneen, voidaan palkkaa laskea.

Tavoitesuunnitelma laaditaan joko palkkakeskustelussa tai erillisessä tavoitesuunnitelman laatimista varten pidetyssä keskustelussa. Tavoitesuunnitelmassa määritellään, miten työntekijän tulee parantaa suoriutumistaan, jotta hän saavuttaa aikaisemman edellisessä palkkakeskustelussa määritellyn tason. Tavoitesuunnitelmassa tulee olla konkreettiset tavoitteet, miten henkilökohtaisen suoriutumisen on noustava seurantajakson kuluessa, jotta suoriutumisen arvioinnin laskulta ja mahdolliselta palkan alennukselta vältytään. Tavoitesuunnitelmassa esihenkilö ja työntekijä sopivat myös tarvittavista henkilökohtaista suoriutumista tukevista toimenpiteistä. Suunnitelman toteutumista seurataan esihenkilön ja työntekijän välisissä säännöllisissä keskusteluissa.

Tilanteissa, joissa työntekijä on ollut sairauslomalla taikka lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetyllä vapaalla, ovat erityistapauksia, joita koskee omat sääntönsä. Tästä löytyy tietoa VPJ-käsikirjasta, joka on valmisteltu yhdessä henkilöstön edustajien kanssa.

Palkkakeskustelun tulos voidaan erimielistää vasta, kun sillä on palkkavaikutuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä ajankohtaa, kun tavoitesuunnitelman laatimisen jälkeen pidetään uusi palkkakeskustelu, jossa todetaan suoritustason alentuneen.

Mitä VPJ-sopimus sanoo vaativuustason alentumisesta?

Mikäli työnantaja tekee aloitteen vakinaisessa palvelussuhteessa olevan työntekijän tehtävien muuttamisesta siten, että se johtaa vaativuustason alenemiseen, eikä työntekijä suostu muutokseen, tulee työnantajan selvittää mahdollisuus järjestää työntekijälle nykyisen vaativuustason mukaiset tehtävät. Vaativuustason mukaista palkkaa ei näissä tilanteissa alenneta 24 kalenterikuukauden aikana tehtävien muutoksesta. Työnantajan tulee jatkaa entisen vaativuustason mukaisten tehtävien mahdollisuuden selvittämistä koko tämän 24 kuukauden ajan.

Mikäli sinulla on kysyttävää näistä asioita, ota yhteyttä luottamusmieheesi!