Perhevapaauudistus lisää joustavuutta arkeen
Elokuun alussa voimaan tulevan perhevapaauudistuksen tarkoitus on huomioida paremmin perheiden erilaiset tilanteet ja tarjota joustavuutta perhevapaiden pitämiseen. Uudistus ei koske ainoastaan lapsiperheitä, sillä uudistukseen sisältyy myös omaishoitovapaa.
Perhevapaauudistus muuttaa käytössä olevia termejä. Jatkossa puhutaan synnyttäneestä ja toisesta vanhemmasta. Isyysraha-termi poistuu käytöstä, ja kummankin vanhemman kohdalla puhutaan vanhempainrahasta. Erityisäitiysrahan ja äitiysrahan nimet muuttuvat erityisraskaus- ja raskausrahaksi. Kaikkia edellä mainittuja etuuksia kutsutaan yhteisnimellä vanhempainpäiväraha.
Töissä voi halutessaan jatkaa pidempään
Uudistuksen myötä töissä voi halutessaan olla pidempään. Raskausrahakauden voi aloittaa 30–14 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Tällä hetkellä ajankohta on 50–30 arkipäivää. Uudistuksen jälkeen Kela maksaa raskausrahaa 40 arkipäivää riippumatta lapsen todellisesta syntymähetkestä. Jos lapsi syntyy ennen raskausrahakauden alkua, raskausrahan maksaminen alkaa heti syntymää seuraavana arkipäivänä. Arkipäiviksi lasketaan tässä, kuten vanhempainrahankin osalta, kaikki muut päivät, paitsi sunnuntai ja arkipyhät.
Perhevapaauudistus tuo muutoksen myös raskausrahakauden pituuteen. Ennen uudistusta äitiysrahaa voi saada äitiysvapaan ajalta 105 arkipäivää eli noin neljä kuukautta. Uudistuksen myötä tämän kauden eli raskausrahakauden pituus muuttuu siis 40 päiväksi.
Erityisraskausrahan kriteerit ovat samat kuin nykyisen erityisäitiysrahan. Henkilö voi saada erityisraskausrahaa, jos hän joutuu olemaan ennen raskausrahakautta pois töistä, koska altistuu työtehtävissään kemiallisille aineille, säteilylle tai tarttuvalle taudille, eikä työnantaja pysty järjestämään hänelle raskauden ajaksi muita työtehtäviä.
Vanhempainvapaata voi pitää jatkossa jopa yhden päivän jaksoissa
Synnyttänyt vanhempi voi jäädä vanhempainvapaalle ja saada vanhempainrahaa heti raskausrahakauden päättymisestä alkaen. Näin myös siinä tapauksessa, että lapsi syntyy lasketun ajan jälkeen, eikä ole vielä syntynyt raskausrahakauden päättyessä. Toinen vanhempi voi saada vanhempainrahaa lapsen syntymästä alkaen.
Tällä hetkellä vanhempainrahaa voi saada 158 arkipäivää eli noin puoli vuotta. Vanhemmat voivat sopia keskenään vanhempainvapaan käytöstä. Lisäksi isyysrahaa maksetaan enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa.
Uudistuksen jälkeen kumpikin vanhempi voi saada 160 arkipäivän eli noin 6,5 kuukauden ajan vanhempainrahaa. Tästä enintään 63 arkipäivää eli noin 2,5 kuukautta voi siirtää toiselle. Yksinhuoltajalla kauden pituus voi kuitenkin olla täydet 320 arkipäivää eli noin 13 kuukautta. Jos vain toinen vanhemmista haluaa käyttää oikeutensa vanhempainrahaan, kauden pituus voi olla enintään 223 arkipäivää eli noin 9 kuukautta.
Vanhempainvapaakausia voi pitää useammassa jaksossa siihen asti, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Ennen uudistusta kumpikin vanhempi on voinut jakaa vanhempainvapaan enintään kahteen jaksoon. Huomattava muutos on, että perhevapaauudistuksen voimaantulon jälkeen jaksojen määrää ei ole rajoitettu ja vanhempi voi pitää jopa yksittäisiä päiviä vanhempainvapaata ja tehdä esimerkiksi lyhyempää työviikkoa, jos tämä työnantajalle sopii.
Myös adoptiovanhemmilla on oikeus vanhempainrahaan. Perheen sisäisissä adoptioissa toinen vanhempi voi saada vanhempainrahaa sen jälkeen, kun hänen vanhemmuutensa on vahvistettu.
Jos lapsia syntyy tai adoptoidaan kerralla enemmän kuin yksi, vanhempainrahaa maksetaan 84 arkipäivää lisää lasta kohti. Vanhempainrahapäivät jakautuvat tällöinkin tasan molempien vanhempien kesken.
Osa-aikatyötä tekevät voivat saada vanhempainrahaa osittaisena, jos päivittäinen työaika on enintään viisi tuntia. Jos vanhempi on yhden päivän osittaisella vanhempainvapaalla, häneltä kuluu puolikas vanhempainrahapäivä. Mahdollisuus osittaiseen vanhempainrahaan koskee paitsi toisen palveluksessa olevia, myös yrittäjiä.
Uudistuksen jälkeen vanhempainvapaapäiviä voi luovuttaa useammalle henkilölle
Uudistuksen jälkeen omasta 160 arkipäivän vanhempainrahakiintiöstä voi luovuttaa yhteensä 63 arkipäivää yhdelle tai useammalle lasta hoitavalle henkilölle. Päiviä voi luovuttaa paitsi lapsen toiselle vanhemmalle, myös puolisolle, joka ei ole lapsen vanhempi, lapsen toisen vanhemman puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle. Vanhempainrahan edellytys on se, että henkilö hoitaa lasta ja on poissa töistä.
Perhevapaauudistuksen mukaisia vanhempainpäivärahoja saa, jos lapsen laskettu aika on aikaisintaan 4.9.2022. Jos lapsi syntyy tai oikeus vanhempainpäivärahaan alkaa ennen uudistuksen voimaantuloa, sovelletaan vanhoja lakeja. Adoptioperheitä uudistus koskee, jos adoptiolapsi otetaan hoitoon 31.7.2022 tai sen jälkeen.
Omaishoitovapaata voi ottaa viisi työpäivää vuodessa
Perhevapaauudistuksen myötä valtion yleiseen virka- ja työehtosopimukseen on lisätty uutena asiana omaishoitovapaa (32 b §). Se on subjektiivinen oikeus, johon voi käyttää enintään viisi työpäivää vuodessa. Omaishoitovapaa on palkatonta.
Omaisella tarkoitetaan lasta, vanhempaa, avio- tai avopuolisoa tai puolisoa rekisteröidyssä parisuhteessa. Oikeus koskee myös samassa taloudessa asuvaa läheistä.
Vapaan perusteena on omaisen merkittävän hoivan tai tuen tarve toimintakykyä huomattavasti alentavan vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi. Omaishoitovapaata voi ottaa myös, jos omainen on saattohoidossa.
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle omaishoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä on esitettävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta. Ei kuitenkaan edellytetä, että poissaolo olisi ainoa tapa hoitaa läheisen asia.
Lähteet
