”Työyhteisösovittelulla parempaan työelämään”
Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen neuvottelupäiviltä 3.12.2021.
Tuija Mäkelä, VeroVL puheenjohtaja
Verovirkailijain Liiton uusi puheenjohtaja Tuija Mäkelä kertoi omassa esityksessään Verovirkailijain Liiton edustajakokouksessa 17.–18.11.2021 päätetyistä asioista mm. toimintalinjoista vuodeksi 2021–2025, joita ovat kilpailukykyinen jäsenmaksu, automatisaatio, profiilin nostaminen sekä toimiva edunvalvontaorganisaatio. Liiton edunvalvonnassa huomioidaan kaikki tekeminen ja ikärakenne ja työhyvinvointi ja työterveysasiat nostetaan Verohallinnon ja liiton välisissä neuvotteluissa esille sekä yhteistyössä Vakavan ja Jukon kanssa. VeroVL kouluttaa luottamusmiehiä monipuolisesti ja etenkin uudet luottamusmiehet otetaan heti mukaan luottamusmiestoimintaan. Liitto on mukana Verohallinnon palkkausjärjestelmän kehittämistyössä. Vaikutamme siihen, että automatisoinnin takia tapahtuva hallinnon henkilöstömäärän aleneminen tapahtuu hallitusti sekä henkilöstöpoliittisia periaatteita noudattaen: Liitto ei hyväksy jäsenistön irtisanomisia, eikä pakkosiirtoja. Tuija kertoi esityksessään myös uuden hallituksen valinnoista eri työryhmiin ja muista edustuksista.
Marika Tähkänen, henkilöstöasiantuntija, Verohallinto
Työyhteisösovittelulla parempaan työelämään
Mistä työyhteisösovittelusta on kyse?
Työyhteisösovittelu on fasilitatiivinen (synonyymi sanalle fasilitoida; helpottaa, edistää auttaa) menetelmä, joka auttaa osapuolet löytämään sovun avaimet itse.
Sovittelu rohkaisee yksilöt henkilökohtaiseen kasvuun ja työyhteisöt kestävään muutokseen.
Sovitteluprosessissa puolueeton ulkopuolinen sovittelija auttaa ristiriidan osapuolia löytämään kuuntelun ja keskustelun avulla kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Työmenetelmänä on arvostava dialogi.
Sovittelu on keino ratkaista työhyvinvointia heikentäviä konflikteja.
Mitä sitten voidaan sovitella? Yhteistyön kehittämisen haasteita, organisaatiomuutoksiin liittyviä ristiriitatilanteita, tiimin sisäisiä konflikteja, kahden tai useamman henkilön välisiä ristiriitoja, esimiehen ja alaisten välisiä konflikteja, työpaikkakiusaamista, työstä kieltäytymistä, jatkuvista poissaoloista aiheutuneita tilanteita, työtehtävien jakoon ja rooleihin liittyviä epäselvyyksiä, vanhoja kaunoja.
Marika Tähkänen kertoi, että sovittelussa tyypillisesti kuullaan anteeksi-sanaa ja anteeksiantoa. Sovittelussa on luotava turvallinen ilmapiiri. Tarvittaessa työntekijä voi ottaa keskusteluihin mukaan tukihenkilön luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun.
Verohallinnon työyhteisösovittelijoista on ollut tarvetta. 7 uutta sovittelijaa aloittaa vuonna 2022 alkuvuodesta.
Satu Pitz, päätyösuojeluvaltuutettu, Verohallinto
Satu Pitz kertoi vuoden 2021 työsuojelun toimintaohjelmasta: tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteistä mm. anonyymistä työhausta, virkanimikkeiden muuttamisesta sukupuolineutraaleiksi sekä toimenpiteistä yhdenvertaisuudesta ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvien osalta. Satu kertoi myös työsuojelukoulutuksesta 2021 ja 2022, Pohjois-Suomen työpaikkaselvityksestä sekä tulevista toimintayksiköiden työpaikkaselvityksistä tulevina vuosina.
Kuulumiset kentältä, osallistujat
Uusien toimintayksiköiden yhteistoimintaelinten annetut ajankäytön pelisäännöt ovat puhututtaneet eri toimintayksiköissä: vaikka toimintayksiköiden yhteistoiminnan käsiteltävät asiat ovat lisääntymässä ja toimintayksiköihin on tulossa eri toimintoja ja tehtäviä, Verohallinto on rajoittamassa yhteistoimintaan käytettyä aikaa.
Teleoptin laajentuminen muuhun kuin puhelinpalveluun on myös monissa keskusteluissa otettu esille. Teleoptin kokeilu on menossa ja tulokset esitellään Verotusyksikön yhteistoimintaelimen 13.12. kokouksessa sekä alkuvuoden Verohallinnon yhteistoimintaelimessä. Ollaan menossa siihen, että työntekijän työpäivään on tarkasti merkitty työjonotehtävät, lounasajat, liukumat sekä muut poissaolot. Teleopti-järjestelmä ohjaa työntekijää, vaikka ohjaus ja neuvonta pitäisi olla prosessilla tai esimiehellä. Verohallinnon toimintatapojen uudistamisessa on otettu käyttöön tilannehuoneet ja itseohjautuvuus. Käytännössä itseohjautuvuus on vain pelkkä sana, jota ei käytännössä oteta huomioon.
Jaksaminen, organisaatiomuutokset ja esimiehen vaihtuminen puhututtavat myös tällä hetkellä työntekijöitä.
Pekka Leinonen, neuvotteleva pääluottamusmies, Verovirkailijan Liitto
Pekka Leinonen kertoi Verohallinnon yhteistoimintapäivällä 10.3.2020 esitetyn materiaalin valtion yhteistoimintalaista (Pia Hiltunen, Tekniikan akateemiset TEK) sekä Yhteistoiminta Verohallinnossa (Tommi Kämpe ja Katri Vermanne). Käytiin läpi valtion yhteistoimintalain yleisiä säännöksiä, joita pitää ottaa huomioon yksiköiden tai toimintayksiköiden yhteistoiminnassa.