Varautuminen kuuluu jokaiselle

Viime kuukausina julkisuudessa on keskusteltu paljon varautumisesta. Selvitimme, mitä kaikkea varautumiseen liittyy. Miksi ja miten jokaisen pitäisi varautua.

Asiantuntija- ja kehittämispalveluiden johtaja Mika Gröndahl Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä sanoo, että varautuminen on sitä, että häiriötilanteissakin kodin perusarki saadaan hoidettua. Kotiin on varattu muun muassa riittävästi ruokaa, vettä ja lääkkeitä.

”Ihmisten varautuminen helpottaa viranomaisten työtä”, Gröndahl toteaa. Hän ottaa esimerkiksi vesijakelun häiriöt. ”Kunnat ovat valmistautuneet toimittamaan asukkaille vettä jollakin aikavälillä, mutta vettä ei ole välttämättä tarjolla tunnin päästä.” Erityisryhmistä on kiireellistä huolehtia. Se, että muut ihmiset pärjäävät jonkin aikaa kotonaan, eivätkä heti soita apua, vähentää viranomaisten painetta työntäyteisessä tilanteessa, Gröndahl korostaa.

Hän kehottaa kaikkia tutustumaan 72tuntia.fi-sivustoon. Sivustolla on kattavat listat siitä, mitä tarvikkeita jokaisella olisi hyvä olla kotona. Sivustolla annetaan myös selkeitä toimintaohjeita erilaisiin tilanteisiin. Näitä tilanteita ovat muun muassa pitkä sähkökatko tai sisälle suojautuminen, kun lähialueella on sattunut esimerkiksi onnettomuus, josta leviää myrkyllisiä kaasuja.

Kotivara auttaa myös arkisissa tilanteissa

Arkipäiväisempi tilanne on se, että sairastuu, eikä pääse vähään aikaan kauppaan. Tämänkin vuoksi kotivaran olisi hyvä olla aina kunnossa. Kotivararuuan pitää riittää koko perheelle vähintään kolmeksi vuorokaudeksi. Kotivara ei ole erillinen ruokavarasto. Jotta elintarvikkeet eivät pilaannu, kotivararuokia käytetään normaalissa arjessa ja kotivaraa täydennetään tarvittaessa.

72tuntia.fi-sivustolla neuvotaan varaamaan ruokaa, joka säilyy kauan ja joka on helppo valmistaa ilman, että kypsentämiseen tarvitaan paljon vettä. Pitkän sähkökatkon aikana voi käyttää ruuan valmistamiseen esimerkiksi retkikeitintä. Kotona olisi hyvä olla myös ruokaa, jota voidaan syödä sellaisenaan. On tärkeää muistaa varata ruokaa myös lemmikkieläimille. Jos tuntuu vaikealta keksiä, mitä elintarvikkeita hankkisi kotiin, vinkkejä saa 72tuntia.fi-sivuston kolmen päivän kotivara -esitteestä.

Gröndahl muistuttaa, että logistiikka on haavoittuvaista. Tavarat eivät normaalisti lopu kaupoista, mutta jos kaikki alkavat yhtä aikaa, häiriötilanteen ollessa jo käynnissä, hamstrata tavaraa, hyllyt voivat tyhjentyä nopeasti. Kun kotiin on hankittu kotivara, varautuminen palvelee koko yhteiskuntaa ja auttaa kaikkia selviämään tilanteesta paremmin.

Kotivararuoka on myös sitä, jonka jokainen ottaa isommassa kriisissä mukaan väestönsuojaan. ”Siellä ei ole saman tien tarjolla vettä ja ruokaa”, Gröndahl sanoo. Hän muistuttaa myös, että väestönsuojaan siirtyminen ei tapahdu yllättäen. Väestönsuojan ilmanvaihtolaitteisto ja muut varusteet pitää ensin laittaa käyttökuntoon sekä tyhjentää suoja ylimääräisestä tavarasta, jos tila on ollut esimerkiksi varastokäytössä. Väestönsuojan on oltava käyttökunnossa 72 tunnin kuluessa viranomaisten määräyksestä.

Mitä lapsille pitäisi kertoa varautumisesta?

Mitä sitten lapsille pitäisi opettaa varautumisesta? ”Ykkösjuttu on osata soittaa 112:een tarvittaessa”, Gröndahl sanoo. Lisäksi lapsille pitäisi opettaa, mistä pääsee turvallisesti ulos esimerkiksi tulipalotilanteessa ja missä säilytetään hyödyllisiä varusteita, kuten vaikka taskulamppua. Verkosta löytyy vanhempien käyttöön valmiita aineistoja, joista esimerkkinä Kodin turvaopas.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, SPEK, on parasta aikaa laatimassa ensimmäiselle ja toiselle luokalle tarkoitettua Palojärki-turvallisuuskoulutusta. Gröndahl ottaa esille myös NouHätä!-koulutuskokonaisuuden. Suurin osa kahdeksasluokkalaisista käy sen koulussa läpi. ”Monessa perheessä on ostettu palosammutin tai sammutuspeite sen jälkeen”, Gröndahl toteaa ja painottaa, että lapset muistavat oppimiaan asioita hyvin, usein aikuisia paremmin.

Varautuminen taloyhtiössä ja omakotitalossa

Taloyhtiössä hallitus on vastuussa turvallisuudesta. Yhtiöön pitää valita turvallisuusvastaava. ”Jaettu vastuu ei toimi”, Gröndahl muistuttaa. Myös pelastussuunnitelman on oltava kunnossa. Gröndahl suosittelee, että suunnitelma tehdään taloyhtiössä itse. ”Jos ulkopuolinen tekee suunnitelman, kukaan ei ole siihen sitoutunut”, hän selittää ja vinkkaa käyttämään apuna verkossa olevia pelastussuunnitelmapohjia.

Omakotiasuja on yksin vastuussa kaikesta. Gröndahl miettisi omakotitaloon ainakin jonkinlaista varavoimamadollisuutta ja pitäisi huolta siitä, etteivät vesijohdot jäädy talvella. Sähkökatkon aikana aurinkopaneeleilla ja akuilla voidaan saada sähköä esimerkiksi valaistukseen tai johonkin muuhun tärkeään toimintoon. Jos haluaa varautua vielä enemmän, esimerkiksi vesikatkoihin, pihalle voi rakentaa perinteisen ulkohuussin.

Nykyaikana ulkohuusseja on harvalla, eikä käytössä ole välttämättä kaivoakaan, josta voisi hakea vettä ja kaataa sitä ämpärillä wc-pönttöön. Gröndahl neuvookin hankkimaan kotiin varalle muovipusseja. Jos vettä ei tule, wc-pöntön renkaan alle voi laittaa muovipussin ja sen sisään sanomalehtiä. Tarpeiden teon jälkeen pussi suljetaan ja toimitetaan sekajätteisiin.

Koulutusta ja kursseja on runsaasti tarjolla

Tietoa varautumisesta saa muun muassa osallistumalla 72 tuntia -koulutukseen. Koulutustilaisuus kestää 1–2 tuntia ja käsittelee kotitalouksien varautumisen perusasioita, kuten miten pitkittyneeseen sähkökatkoon tai vedenjakeluhäiriöön olisi hyvä varautua. Koulutuksia järjestetään eri paikkakunnilla.

Jos omalla paikkakunnalla ei ole tällaista koulutusta, koulutustilaisuuden voi järjestää itse. Kouluttajan voi tilata puhumaan esimerkiksi omaan taloyhtiöön tai työkavereiden tapaamiseen. Kouluttajia on eri puolilla Suomea. Lisätietoja saa 72tuntia.fi-sivustolta.

Jos haluaa oppia enemmän, on mahdollista kouluttautua itse 72 tuntia -kouluttajaksi tai osallistua erilaisille kursseille, joita järjestävät eri järjestöt, kuten esimerkiksi Martat, MPK ja Naisten Valmiusliitto.

”Kun on edes miettinyt asiaa, on jo hiukan valmistautunut”, Gröndahl toteaa. Hänestä onkin tärkeää, että varautumisesta puhutaan ja asiaa pidetään esillä. Lopuksi hän muistuttaa: ”Kukaan muu ei puolestasi asioita tee, jos et sinä itse. Kannattaa laittaa asiat etupainotteisesti kuntoon.”