Skip to Content
Valtion virka- ja työehtosopimuksen tekstiä, jonka päällä on pykälän merkkejä.

Tarkastelussa uusi valtion virka- ja työehtosopimus 1.3.2022–29.2.2024

Tuija Mäkelä. Kuva: Niina Stolt.
Teksti: Tuija Mäkelä

Valtion virka- ja työehdoista neuvottelevat JUKO, Pro, JHL ja Valtion työmarkkinalaitos.

Palkankorotuksista sovittiin vain ensimmäisen vuoden osalta. Toisen vuoden eli 2023 osalta palkankorotukset neuvotellaan 21.12.2022 mennessä. Jos osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen toisen vuoden korotuksesta, sopimus on mahdollista irtisanoa päättymään 28.2.2023.

Palkankorotus 2 % yleiskorotuksena

Sopimuksessa sovittiin vuoden 2022 palkankorotuksesta, Yleiskorotus nostaa kaikkien valtiolla työskentelevien palkkoja 2 prosenttia kesäkuun alusta lukien. Sopimukseen ei sisälly vuonna 2022 paikallisesti sovittavaa virastoerää.

2 prosentin yleiskotus tulee myös:

  • virkamiesten ja työntekijöiden euromääräisinä vahvistettuihin tai sovittuihin kuukausipalkkoihin ja tuntipalkkaisten virkamiesten ja työntekijöiden tuntipalkkoihin
  • ennestään voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten vakiintuneen käytännön mukaan maksettaviin euromääräisiin palkanlisiin ja lisäpalkkioihin
  • päätoimisten ja sivutoimisten luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kuukausipalkkioihin.

Vuosiloman vaihtaminen rahaksi

Täysin uutena asiana virka- ja työehtosopimuksessa on vuosiloman vaihtaminen rahaksi. Virasto ja virkamies tai työntekijä voivat sopia lomanmääräytymisvuodelta ansaitun vuosiloman vaihtamisesta rahaksi. Summan suuruus määräytyy vuosilomakorvausta koskevan valtion vuosilomista tehdyn virka- ja työehtosopimuksen 23 §:n mukaisesti. Sopia voidaan 5 vuosilomapäivän vaihtamisesta 25 vuosilomapäivää ylittävästä vuosilomakertymästä kultakin lomanmääräytymisvuodelta erikseen.

Sopimus tehdään kirjallisesti ja korvaus maksetaan viimeistään sopimuksen allekirjoittamista seuraavan kalenterikuukauden tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

Vaihtaminen on mahdollista 1.4.2021–31.3.2022 lomanmääräytymisvuodelta ansaituista vuosilomista alkaen. Vaihtaminen on mahdollista vain tämän sopimuskauden ajan.

Yömatkaraha muutetaan yöpymiskorvaukseksi

Yöpymiskorvausta koskeva säännös on täysin yhteneväinen vanhaan yömatkarahaa koskevaan säännökseen siltä osin, että sitä maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta virkamatkaan on käytetty yli kymmenen tuntia ja josta ajasta vähintään neljä tuntia on ollut kello 21.00–07.00 välisenä aikana ja jonka aikana matkustajalla olisi ollut oikeus majoittua viraston kustannuksella, mutta hän ei ole tehnyt niin.

Yöpymiskorvausta voidaan maksaa, kun matkustaja yöpyy itse järjestämässään tilapäismajoituksessa. Soveltamisohjeeksi on määritelty: ”Matkustajan itse järjestämänä tilapäismajoituksena pidetään esimerkiksi omassa asuntovaunussa, -autossa, teltassa tai sukulaisten luona yöpymistä.”

Yöpymiskorvauksen suuruus on 14 euroa vuorokaudelta. Korotusta yömatkarahaan verrattuna on 1 euro.

Sopimuskauden työryhmät

Sopimuskaudelle on aina tapana asettaa työryhmiä, joista osan tehtävät ovat hyvin pysyväisluontoisia. Tälle sopimuskaudelle on asetettu seuraavat työryhmät:

  • Muuttuva työelämä ja työhyvinvointi -työryhmä, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana tarkastella monipaikkaisuudesta ja Valtionhallinnon kehittämisosastolla vireillä olevista muuttuvaa työelämää koskevista kehityshankkeista aiheutuvia vaikutuksia henkilöstöön ja työhyvinvointiin. Lisäksi työryhmän tehtävänä on tarkastella yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain kehitystarpeita.
  • Matkatyöryhmä, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana valmistella ja neuvotella vuosittaiset matkakustannusten korvausten tarkistukset.
  • Tilastotyöryhmä, joka jatkaa toimintaansa seuraamalla pysyvän vuosittaisen toimeksiantonsa mukaisesti työmarkkinoiden ansio-, tulo- ja kustannuskehitystä sekä valtion palkansaajien ostovoimaa ja ansiotasoa ja sen kehitystä mukaan lukien palkkaliukuma.
  • Työaikatyöryhmä, jonka tehtävänä on jatkaa työaikoihin liittyvien asioiden tarkastelua ja seuraamista. Työryhmä perehtyy uudistuneeseen työaikasääntelyyn ja työaikoja koskevaan oikeuskäytäntöön sekä selvittää näistä aiheutuvia mahdollisia työaikasopimuksen kehittämistarpeita. Lisäksi työryhmällä on muutamia muita yksittäisiä tehtäviä.
  • Palkkausjärjestelmien kehittämistyöryhmän tehtävänä on tehdä ehdotuksia valtion palkkausjärjestelmien kehittämiseksi. Työryhmä tarkastelee mahdollisuuksia yhtenäistää ja kehittää valtion palkkausjärjestelmien henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmiä siten, että ne kannustavat ja reagoivat paremmin tehtävien tulokselliseen suorittamiseen. Lisäksi työryhmä seuraa sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työehtosopimusten sukupuolivaikutuksia tarkastelevan työryhmän työtä ja tekee työryhmän työn pohjalta ehdotuksen palkkausjärjestelmien sukupuolivaikutusten arvioinnin kehittämisestä.

Omaishoitovapaa

Virkamiehellä tai työntekijällä on kalenterivuoden aikana oikeus saada enintään viisi työpäivää palkatonta vapaata työstä henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai virkamiehen tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle, jos omainen tai muu läheinen tarvitsee virkamiehen tai työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi. Virkamiehellä tai työntekijällä on oikeus vastaavaan vapaaseen myös edellä tarkoitetun henkilön saattohoitoon osallistumisen vuoksi.

Perhevapaauudistus

Valtion yleiseen virka- ja työehtosopimukseen sekä vuosilomasopimukseen tehtiin 1.8.2022 voimaan tulevan perhevapaauudistuksen edellyttämät lukuisat muutokset.

Perhevapaauudistuksen liittyen sovittiin perhevapaiden palkallisuuden muutoksesta siten, että ei-synnyttävän vanhemman palkallisten arkipäivien määrä pitenee nykyisestä kuudesta arkipäivästä 18 arkipäivään. Synnyttävän vanhemman palkallisten päivien määrä (72 päivää) pysyi ennallaan.

Muutokset matkakustannusten korvaamiseen

Muutoksena matkakustannusten korvaamista koskevaan säännökseen on, että virkamatkan voi aloittaa ja/tai päättää myös muualle kuin virka- tai työpaikalle tai asunnolle. Virkamatkasta korvataan kuitenkin tosiasialliset kulut korkeintaan siihen määrään, joka tulisi korvattavaksi virkamatkan alkamisesta ja/tai päätymisestä virka- tai työpaikalta tai asianomaisen asunnolta. Tämä muutos tuo joustavuutta tilanteisiin, jossa työskentelyä tapahtuu myös muualla, kuin kotona, esimerkiksi kakkoskodissa tai loma-asunnossa.

Muita muutoksia

Valtion työaikasopimusta uudistettiin siten, että ilta- ja yötyökorvaukset maksetaan samoin edellytyksin virka- ja työsuhteisille. Tämä muutos parantaa työsuhteisten asemaa nykyisestä, sillä tähän saakka työsuhteisille on maksettu ilta- ja yötyökorvausta vain, jos he ovat säännöllisesti työskennelleet ilta- ja yötyökorvauksiin oikeuttavina aikoina.

Työajan pidennyksen poistumista korvaavien vuosittaisten järjestelyjen osalta (työnantajan mahdollisuus teettää lisätyötä) sovittiin joustosta siten, että virasto- ja viikkotyössä kaikkien työpäivien ei tarvitse olla 8 tunnin 30 minuutin mittaisia vaan ne voivat olla eri pituisia siten, että pidennetty 42 tunnin 30 minuutin viikkotyöaika kuitenkin täyttyy kyseisellä kalenteriviikolla.

Henkilöstön edustajien asemaa parannettiin liikkeenluovutustilanteissa siten, että pääluottamusmiehen, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeenluovutustilanteissa sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä.

Liikkeenluovutustilanteissa myös luottamusmiehellä on pääluottamusmiestä vastaava suoja. Muuttorahaa korotetaan n 11 prosentilla. Ilta- ja yötyölisät maksetaan jatkossa myös työntekijöille.

Tuija Mäkelä. Kuva: Niina Stolt.

Kirjoittajat

Tuija Mäkelä Puheenjohtaja