Luottamusmiespäivillä esillä olivat perhevapaauudistus ja palkkausjärjestelmän kehittäminen

Kevään ensimmäinen Verovirkailijain Liiton luottamusmiesten neuvottelupäivä järjestettiin helmikuussa verkossa. Läsnä oli parisenkymmentä liiton luottamusmiestä. Koulutuspäivä keskittyi ajankohtaisiin työelämäasioihin. Tilaisuudessa kuultiin niin perhevapaauudistuksesta kuin VPJ-käsikirjan päivittämisestäkin. Lisäksi käytiin läpi Verohallinnon ja liiton ajankohtaisia asioita.

Tiistaiaamu 15.2. valkeni monin paikoin lumisena ja harmaana. Lumipyryä oli luvassa päivän aikana useilla paikkakunnilla. Tämä ei kuitenkaan häirinnyt luottamusmiesten neuvottelupäiviä, joille kokoonnuttiin koronan takia yhä etänä.

Vaativuustasokuvausten teknistä päivitystyötä on tehty

Päivän aluksi Verovirkailijain Liiton neuvotteleva pääluottamusmies Pekka Leinonen kertoi palkkausjärjestelmän kehittämisestä. Kyseessä on suuri työ. Leinosen mukaan on hyvä, että on päästy liikkeelle ja työ on nyt aloitettu. Hän on jäsenenä vaativuustasokuvausten ajantasaistustyöryhmässä.

Ryhmä on työskennellyt intensiivisesti viime kuukausien ajan. Se on tehnyt vaativuustasokuvauksiin teknisiä päivityksiä, joilla ei tule olemaan palkkavaikutuksia. Verovirkailijain Liiton kanta kuitenkin on, että jos vaativampia tehtäviä lisätään jollekin vaativuustasolle merkittävästi, tämän pitäisi näkyä palkassa. Palkkausjärjestelmän kehittämisen niin sanotussa kolmannessa vaiheessa otetaan esille tehtävien muutoksista johtuneet vaativuustasomuutokset.

Leinonen kävi esityksessään läpi vaativuustasokuvauksia ja ajantasaistustyöryhmän muutosehdotuksia niihin. Vaativuustasojen päivitystyön yhteydessä on järjestetty katselmointeja, joihin liiton edustajat ovat osallistuneet. Katselmointeja on pidetty sekä Verohallinnon neuvotteluryhmälle että palkkausjärjestelmän arviointi- ja kehittämisryhmälle. Tilaisuuksien yhteydessä on ollut mahdollista kommentoida luonnoksia.

Vaativuustasokuvauksia on käsitelty lisäksi liiton palkkatyöryhmässä ja hallituksessa. Paljon työtä on tehty. Leinonen kertoi, että vaativuustasojen teknisen päivitystyön on tarkoitus valmistua alkuvuoden aikana. Tämän kirjoituksen ilmestyessä työ lienee jo valmis. (Lue Pekka Leinosen kirjoitus vaativuustasokuvausten päivitystyöstä tästä.)

Perhevapaauudistus lisää joustavuutta

Akavan Erityisalat ry:n työmarkkinalakimies Kari Eskola aloitti esityksensä hauskasti kysymällä, mitä osallistujien ikkunasta näkyy. Yleisin vastaus oli ”lunta”, mutta näkyipä jostakin ikkunasta myös närhiä ja tikka syömässä talipalloja sekä tietysti metsää.

Eskola puhui muun muassa perhevapaauudistuksesta. Uudistus tulee voimaan elokuun alussa, ja sillä on vaikutuksia useampaan lakiin. Uudistuksen myötä perhevapaata voidaan käyttää joustavammin ja kummallakin vanhemmalla on mahdollisuus pitää yhtä pitkä vanhempainvapaajakso. Myös omaishoitovapaa tulee mahdolliseksi.

Eskola kertoi, että perhevapaauudistusta alettiin valmistella jo vuonna 2016, mutta se kaatui silloin rahoitukseen. Lakien harmonisoinnin vaatimus tulee kuitenkin nyt EU-lainsäädännöstä. Perhevapaauudistus muuttaa käytössä olevaa terminologiaa. Jatkossa puhutaan synnyttäneestä ja toisesta vanhemmasta. Isyysraha-termi poistuu käytöstä ja kummankin vanhemman kohdalla puhutaan vanhempainrahasta. Erityisäitiysrahan ja äitiysrahan nimet muuttuvat erityisraskaus- ja raskausrahaksi. Kaikkia edellä mainittuja etuuksia kutsutaan yhteisnimellä vanhempainpäiväraha.

Tällä hetkellä vanhempainrahaa on voinut saada 158 arkipäivää ja isyysrahaa 54 arkipäivää. Uudistuksen jälkeen kumpikin vanhempi voi saada 160 arkipäivän eli noin 6,5 kuukauden ajan vanhempainrahaa. Yksinhuoltaja voi saada vanhempainrahaa täydet 320 arkipäivää. Jos vain toinen vanhemmista haluaa käyttää oikeutensa vanhempainrahaan, kauden pituus voi olla enintään 223 arkipäivää eli noin 9 kuukautta. Osan vanhempainrahakaudesta voi myös siirtää vanhemmalta toiselle.

Perhevapaauudistuksen myötä työsopimuslakiin on lisätty uutena asiana omaishoitovapaa. Eskola totesi, että hänen nähdäkseen tämä palvelee henkilön koko työuraa. Keski-ikäisillä saattaa olla iäkkäitä vanhempia huolehdittavina, mutta myös nuorilla voi olla apua tarvitsevia omaisia. Omaishoitovapaa on subjektiivinen oikeus, johon voi käyttää enintään viisi työpäivää vuodessa. Omaisella tarkoitetaan lasta, vanhempaa, avio- tai avopuolisoa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa. Oikeus koskee myös samassa taloudessa asuvaa läheistä. Kritiikkiä on herättänyt se, että vapaa on palkaton.

Vapaan perusteena on omaisen merkittävän hoivan tai tuen tarve toimintakykyä huomattavasti alentavan vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi. Työnantajan pyynnöstä on esitettävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta. Ei kuitenkaan edellytetä, että poissaolo olisi ainoa tapa hoitaa läheisen asia. Omaishoitovapaa koskee myös saattohoitoa.

Aluetoiminnan kehittäminen ja tiedotus ovat olleet työn alla

Verovirkailijain Liiton puheenjohtaja Tuija Mäkelä kertoi liiton ajankohtaisista asioista sekä käsitteli myös ajankohtaisia neuvotteluasioita. Liiton hallituksella oli helmikuussa työn alla aluetoiminnan kehittäminen. Hallitus oli nimennyt työryhmän miettimään edustajakokousedustajien roolin selkeyttämistä. Tämän kirjoituksen ilmestyessä, työryhmän työ on päättynyt. Samalla hallitus on uudistanut Aluetoimintaoppaan, jossa annetaan ohjeet aluetapahtumien järjestämisestä. Opasta tiivistettiin ja selkeytettiin, ja se on luettavissa edustajakokousedustajien sivuilla.

Liiton hallitus on kehittänyt myös tiedottamista. Yksi keinoista on ollut se, että VeroväkiNyt-uutiskirjeessä on alettu julkaista hallituksen kokousten jälkeen koosteita kokouksen asioita. Mukaan otetaan asioita, joiden arvellaan kiinnostavan jäseniä. Keskeneräisiä asioita ei julkaista.

Mäkelä kertoi, että Verohallinnossa on käyty keskustelua sukupuolineutraaleista virkanimikkeistä. VeroVL:n edustaja on ollut mukana työryhmässä. Enimmäkseen on keskusteltu veroasiamiehen ja esimiehen virkanimikkeistä. Näiden nimikkeiden muuttamista Mäkelä pitää hyvänä. VeroVL, kuten muutkin järjestöt, kuitenkin vastustavat päätoimisten pääluottamusmiesten nimikkeen korvaamista termillä pääluottamushenkilö. Syynä on se, että muutoksen jälkeen edunvalvontaorganisaatiossa olisi samaan aikaan sekä luottamusmiehiä, yksiköiden pääluottamusmiehiä että päätoimisia pääluottamushenkilöitä. Tämä aiheuttaisi sekaannusta. On huomioitava myös se, että nimikkeiden pitäisi olla yhtenäisiä jukolaisten liittojen kesken.

Verohallinnon ja järjestöjen välisen yhteistoimintasopimuksen 5§:ää on päivitetty. Kyseisen pykälän mukaan toimitiloihin tai niiden käyttöön liittyvä yhteistoiminta-asia käsitellään erillisissä toimitilatyöryhmissä, jos asia koskee usean yksikön tai toimintayksikön henkilöstöä. Työryhmien henkilöstön edustajien valintaa varten on perustettu vaalitoimikunta. Poikkeuksena on Ahvenanmaa, jossa toimitiloihin liittyvät yt-asiat käsitellään Ahvenanmaan verotoimiston yhteistoimintaelimessä. Jos toimitilatyöryhmässä ei ole edustusta jostain toimipisteestä, sieltä kutsutaan henkilöstön edustaja työryhmään, kun toimipisteen asioita käsitellään. Pohjois-Suomea pidettiin tässä mielessä hieman haasteellisena, koska siellä on enemmän pieniä toimipisteitä kuin muualla.

Valtiolle suunnitellaan yhteisiä käyntiasiointipisteitä ja toimistotiloja

Verohallinnon hallintojohtaja Tommi Kämpe aloitti luottamusmiesten neuvottelupäivien iltapäivän. Hän kertoi muun muassa valtion palvelu- ja toimitilaverkoston uudistamisesta. Asiasta tehtiin viime vuonna valtioneuvoston periaatepäätös. Nyt ollaan toimeenpanon suunnitteluvaiheessa. Valtion tavoitteita Kämpe kuvaili kunnianhimoisiksi.

Verohallinnosta on edustaja hankkeen valmisteluryhmässä sekä edustajia myös erilaisia teemoja käsittelevissä alaryhmissä. Syksyllä toimintansa ovat aloittaneet Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan sekä Päijät-Hämeen alueelliset projektiryhmät. Ne valmistelevat ja toimeenpanevat alueellista suunnitelmaa. Alueelliset pilotit toimivat ensi vuoden loppuun saakka.

Vuoteen 2030 mennessä on tarkoitus päästä tilanteeseen, jossa valtion organisaatioilla ei ole enää omia käyntiasiointipisteitä, vaan asiointi tapahtuu yhteispisteillä. Kämpen mukaan tämä tulee vaikuttamaan suuresti myös Verohallintoon. Yhteispalvelupisteillä hyödynnetään kasvokkain tapahtuvan asioinnin lisäksi etäyhteyksiä.

Myös uudet työntekemisen tavat vaikuttavat henkilöstön arkeen. Valtiovarainministeriö on antanut monipaikkaisuuden edistämistä koskevat linjaukset viime toukokuussa. Linjausten mukaisesti paikkasidonnainen ja monipaikkainen työ ovat jatkossa valtiolla samanarvoisia työtapoja.

Valtion toimitilastrategia tuo muutoksia myös toimistotiloihin. Tavoitetila on, että vuoteen 2030 mennessä pääosa toimistotiloista sijaitsee valtion virastotalossa tai kampuksella tai ne sijoittuvat julkisen hallinnon yhteisten asiakaspalvelupisteiden yhteyteen. Toimitiloissa on tarkoitus olla erilaisia tiloja eri työtehtäville, kuten verkkopalavereille tai keskittymistä vaativien töiden hoitamiselle. Työnantaja tarjoaa työtilat koko henkilöstölle. Tilojen suunnittelussa ja mitoituksessa huomioidaan etä- ja lähityön määrä sekä tilojen yhteiskäyttö ja tietoturva-asiat.

VPJ-käsikirja ja sen muutokset

Iltapäivää jatkoi VeroVL:n koordinoivan pääluottamusmiehen, Pirjo Pirin, esitys VPJ-käsikirjan teknisestä päivityksestä. Piri kävi läpi käsikirjaan ehdotettuja muutoksia. Hän on jäsenenä marraskuussa toimintansa aloittaneensa VPJ-käsikirjan täydentämistyöryhmässä. Hän luonnehti päivitystä laajaksi tehtäväksi.

Työryhmän yhtenä tavoitteena on ollut käsikirjan muokkaaminen selkeämmäksi. Tekstejä on käyty läpi ja tarkistettu sekä muotoiltu uudestaan. Epäselviin tilanteisiin, joihin ei ole VPJ-sopimuksessa sopimusmääräystä, on lisätty ohjeita. Päivitystyö ei sisällä kustannusvaikutuksia.

VPJ-käsikirjaa ja siihen esitettyjä muutoksia on käyty läpi ja kommentoitu myös Verovirkailijain Liiton palkkatyöryhmässä.

Yhteistyö on alkanut hyvin

Päivän lopuksi käytiin läpi eri yksiköiden ja toimintayksiköiden luottamusmiesten kuulumisia. Verotusyksikössä järjestettiin organisaatiomuutoksen takia loppuvuodesta luottamusmiesvaalit. Uudet luottamusmiehet ja pääluottamusmiehet ovat aloittaneet tehtävässään tämän vuoden alussa. Yksikön toimintayksikköjen luottamusmiehet kertoivat, että yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Myös uudet yhteistoimintaelimet ovat aloittaneet toimintansa. Kokouksia on jo pidetty ja on järjestäydytty. Myös verojohtajia on tavattu.

Seuraavat Verovirkailijain Liiton luottamusmiesten neuvottelupäivät on tarkoitus järjestää huhtikuussa. Silloin käsitellään muun muassa maaliskuussa voimaan tullutta valtion uutta virka- ja työehtosopimusta.

Verohallinnon arviointi- ja kehittämistyöryhmän työskentely

Teksti: Pekka Leinonen

Jos tehtävänkuvaukset kiinnostavat, Verohallinnon arviointi- ja kehittämistyöryhmän työskentelystä voi lukea Verohallinnon intrassa työtilassa OG-VPJ arviointiryhmä. Sieltä löytyy tehtävänkuvausluettelolta arviointiryhmässä käsitellyistä tehtävistä viime vuosien aikana.

Verohallinnon arviointi- ja kehittämisryhmän jäseninä on viisi Verohallinnon nimeämää työnantajan edustajaa ja viisi sopimusosapuolina olevien henkilöstöjärjestöjen edustajaa. Puheenjohtajana toimii Verohallinnon nimeämä työnantajan edustaja.

Arviointi- ja kehittämisryhmän tehtävänä on edistää palkkausjärjestelmän yhdenmukaista soveltamista Verohallinnossa, käsitellä ja sovitella syntyviä ristiriitoja ja muita järjestelmästä johtuvia epäselvyyksiä sekä toimia avoimena keskusteluforumina palkkausjärjestelmän soveltamisessa ja kehittämisessä. Lisäksi arviointi- ja kehittämisryhmä käsittelee tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin tapauksissa, joissa ei jo ole vahvistettu vastaavan tai kokonaisuutena samankaltaisen tehtävän vaativuutta. Vaativuuden arviointi tapahtuu Palkkavaaka-järjestelmällä.