Säännöt
Verovirkailijain Liitto r.y. – Beskattningstjänstemannaförbundet r.f. säännöt
(Hyväksytty edustajakokouksessa 14.11.2024, rekisteröity yhdistysrekisterissä 21.11.2024.)
Nimi
1 §
Yhdistyksen nimi on Verovirkailijain Liitto r.y., ruotsiksi Beskattningstjänstemannaförbundet r.f. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää epävirallista lyhennettä VeroVL.
Tarkoitus
2 §
Liiton tarkoituksena on toimia Verohallinnon henkilökunnan ammatillisena yhdistyksenä, edustaa jäseniään sekä valvoa näiden oikeudellisia, palkkauksellisia ja sosiaalisia etuja sekä kehittää heidän ammattitaitoaan.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto käy neuvotteluja ja solmii sopimuksia jäseniä koskevista palvelussuhteen ehdoista sekä muista yleisistä etukysymyksistä sekä järjestää koulutus- ja tiedotustilaisuuksia.
Liitolla voi olla palkkausasioiden ja jäsenkunnan etujen ajamista varten rahasto, jolla on edustajakokouksen hyväksymä ohjesääntö.
Toimintansa tukemiseksi liitto kantaa jäsenmaksua sekä voi harjoittaa koulutus-, julkaisu- ja kustannustoimintaa ja välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää ansiotoimintaa. Liitto voi myös ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, järjestää asianmukaisella luvalla arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä hankkia kiinteistöjä ja osakkeita.
3 §
Ammatilliseen keskusjärjestöön liittymisestä ja siitä eroamisesta päättää liiton edustajakokous.
Jäsenet
4 §
Liitossa on varsinaisia jäseniä, rinnakkaisjäseniä (jäsenyys myös muissa ay-yhdistyksissä), eläkeläisjäseniä sekä kunniajäseniä.
Liiton varsinaiseksi jäseneksi tai rinnakkaisjäseneksi voidaan hyväksyä kirjallisesta hakemuksesta Verohallinnossa työskentelevä henkilö.
Jäseneksi hyväksymisestä päättää liiton hallitus.
Hakija liitetään liiton jäseneksi hakemuksen allekirjoituspäivästä alkaen, jollei jäsenyyttä ole haettu myöhemmästä ajankohdasta lukien.
5 §
Jäsenmaksun päättää edustajakokous hallituksen esityksestä.
Jäsen suorittaa jäsenmaksun liittymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.
Edustajakokous vahvistaa perusteet, joilla hallitus voi kokonaan tai osittain vapauttaa jäsenmaksuvelvollisuudesta jäsenen, joka työttömyyden, opintojen, sairauden, varusmies- tai siviilipalvelun, perhevapaan tai muun vastaavan syyn takia ei ole ansiotyössä. Jäsenmaksuvelvollisuutta voidaan alentaa muun akavalaisen järjestön kanssa tehtävän sopimuksen perusteella niissä tilanteissa, joissa jäsen maksaa jäsenmaksua paitsi liitolle myös toiselle akavalaiselle järjestölle.
6 §
Liitolla on kuusi (6) alueosastoa, joita kutsutaan jäsenalueiksi. Alueosastot ovat liiton äänioikeudettomia jäseniä. Alueosaston tehtävänä on valvoa liiton jäsenten oikeudellisia, palkkauksellisia ja sosiaalisia etuja alueellaan. Alueosaston puheenjohtajana toimii alueen liiton hallituksen jäsen, joka kutsuu koolle alueensa edustajakokousedustajat.
7 §
Jäsenen velvollisuutena on muun muassa:
suorittaa liitolle jäsenmaksu,
noudattaa liiton sääntöjä ja päätöksiä sekä
huolehtia jäsen- ja yhteystietojensa ajantasaisuudesta.
8 §
Varsinaisella jäsenellä ja rinnakkaisjäsenellä on oikeus käyttää kaikkia jäsenetuja ja -palveluja.
Oikeus jäsenetujen ja -palvelujen käyttämiseen edellyttää, että erääntyneet jäsenmaksut on suoritettu.
9 §
Jäsenen, joka on päättänyt erota liiton jäsenyydestä, tulee ilmoittaa päätöksestään kirjallisesti liiton hallitukselle tai muulla yhdistyslain 13 §:n mukaisella tavalla.
Ero astuu voimaan eroilmoituksen jättämistä seuraavan kuukauden alusta, jollei eroa ole haettu myöhemmästä ajankohdasta lukien.
10 §
Jäsen, joka toimii vastoin liiton tarkoitusperiä, rikkoo näitä sääntöjä, jättää liittoa kohtaan määrätyt velvollisuudet suorittamatta, vahingoittaa huomattavasti liittoa, tai ei enää täytä jäsenyydelle näissä säännöissä asetettuja ehtoja, voidaan erottaa liitosta.
Ennen erottamispäätöksen tekemistä on jäsenelle varattava tilaisuus antaa selvitys paitsi, jos kysymys on erottamisesta jäsenkelpoisuuden lakkaamisen perusteella.
Erottamisesta päättää liiton hallitus.
Erotettu jäsen menettää välittömästi kaikki oikeutensa liitossa.
Liiton hallintoelimet
11 §
Päätäntävaltaa liiton asioissa käyttää edustajakokous.
Liiton asioita hoitaa ja sen toimintaa johtaa liiton hallitus, joka on toiminnastaan vastuussa edustajakokoukselle.
12 §
Varsinaiset jäsenet valitsevat liiton edustajakokousedustajat joka neljäs vuosi huhti-toukokuussa sähköisesti toimitettavassa vaalissa siten kuin edustajakokouksen vahvistamassa vaaliohjesäännössä tarkemmin määrätään. Vaali järjestetään jäsenalueittain siten, että kultakin alueelta valitaan yksi (1) edustaja ja yksi (1) varaedustaja kutakin alkavaa sataa (100) jäsentä kohti. Vaalin tuloksen vahvistaa liiton hallituksen valitsema vaalitoimikunta tiettynä ajankohtana, joka on määritelty vaaliohjesäännössä.
Edustajakokous vahvistaa jäsenalueet vaalivuotta edeltävän vuoden edustajakokouksessa. Alueen jäsenlukuna pidetään kullakin alueella vakituisesti asuvien äänivaltaisten jäsenten määrää vaalivuotta edeltävän kalenterivuoden lopussa.
Ehdokasasettelu tapahtuu vaalivuoden maaliskuun loppuun mennessä.
Äänivaltaisia ja vaalikelpoisia ovat ne liiton varsinaiset jäsenet, joiden jäsenyys on alkanut viimeistään vaalivuotta edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä. Kullakin äänivaltaisella jäsenellä on yksi ääni.
Liiton hallituksen jäsen tai hallituksen puheenjohtaja ei voi olla edustajakokousedustaja.
Edustajakokousedustajan toimikausi on neljä vuotta alkaen vaalivuoden järjestäytymiskokouksesta ja päättyen seuraavan vaalivuoden järjestäytymiskokouksen toimikauden alkaessa.
Edustajakokousedustajan toimikausi päättyy henkilön erotessa liitosta tai Verohallinnon palveluksesta, siirtyessä eläkkeelle tai hänen tultuaan valituksi liiton hallituksen jäseneksi tai puheenjohtajaksi.
Edustajakokousedustaja voi erota ollessaan voittamattoman esteen vuoksi estynyt toimimaan edustajakokousedustajana tai muusta perustellusta syystä ilmoittamalla erosta kirjallisesti liiton hallitukselle.
Edustajakokous
13 §
Edustajakokous pidetään vuosittain elo-joulukuussa. Edustajakokousedustajien vaalia seuraavaa edustajakokousta kutsutaan näissä säännöissä järjestäytymiskokoukseksi.
Ylimääräinen edustajakokous pidetään, kun edustajakokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jos vähintään kymmenesosa (1/10) edustajakokousedustajista sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää määrättyä asiaa varten.
Ylimääräinen edustajakokous on pidettävä 60 päivän kuluessa siitä, kun kirjallinen vaatimus on esitetty.
Hallituksen on toimitettava kutsu edustajakokoukseen kirjeitse tai sähköisesti viimeistään kaksi viikkoa ja ylimääräiseen edustajakokoukseen kirjeitse tai sähköisesti viimeistään neljä päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava ne asiat, jotka kokouksessa otetaan käsiteltäviksi ja kutsun mukaan on liitettävä aloitteet varustettuina liiton hallituksen lausunnolla.
Muu asia voidaan ottaa kokouksessa käsiteltäväksi ja päätettäväksi vain siinä tapauksessa, että hallitus, edustajakokousedustaja tai 18 §:n mukaisesti liiton varsinainen jäsen tekee siitä kokouksen alussa esityksen ja että erimielisyyden sattuessa vähintään 2/3 annetuista äänistä sitä kannattaa.
14 §
Aloitteita edustajakokoukselle voivat tehdä hallitus sekä kunkin jäsenalueen viralliset edustajat yhdessä. Varsinaisen jäsenen suora aloite tulee esittää oman jäsenalueen edustajien kautta tai hallitukselle.
Aloitteet on toimitettava liiton hallitukselle kirjallisesti hallituksen ilmoittamaan päivään mennessä.
15 §
Edustajakokouksen avaa liiton puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka heidän estyneinä ollessaan kokouksessa läsnä oleva iältään vanhin hallituksen jäsen.
16 §
Edustajakokous valitsee keskuudestaan kokoukselle puheenjohtajan.
Edustajakokouksen tehtävänä on:
- käsitellä hallituksen selonteko edelliseltä toimintakaudelta
- käsitellä tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto sekä päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä edelliseltä tilikaudelta
- määrätä liiton jäsenmaksu ja alennuksen myöntämisen perusteet seuraavalle toimintakaudelle
- vahvistaa liiton tulo- ja menoarvio seuraavaa tilivuotta varten
- käsitellä hallituksen ja edustajien kokoukselle esittämät asiat
- vahvistaa jäsenalueiden ja liiton toimintasuunnitelmat seuraavalle toimintakaudelle
- päättää muista kokouskutsussa mainituista tai kokouksen käsiteltäväksi ottamista asioista.
Järjestäytymiskokouksen tehtävänä on:
- käsitellä hallituksen laatima selvitys liiton toiminnasta edelliseltä edustajakokouskaudelta,
- vahvistaa liiton toimintalinjat seuraavaksi edustajakokouskaudeksi,
- valita liiton puheenjohtaja,
- valita hallituksen jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet,
- valita yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja,
- päättää muista kokouskutsussa mainituista asioista ja
- edellä mainitut edustajakokouksen tehtävät sinä vuonna, jona järjestäytymiskokous pidetään.
17 §
Kullakin edustajakokousedustajalla on yksi ääni.
Äänestys edustajakokouksessa on avoin. Jos joku edustajakokousedustajista ennen äänestyksen toimeenpanoa vaatii lippuäänestystä ja sitä on kannatettu, on äänestys toimitettava suljetuin lipuin.
Äänestettäessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö, paitsi 13 ja 27 §:ssä mainituissa tapauksissa ja vaaleissa.
Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä, joissa arpa ratkaisee.
18 §
Liiton varsinaisella jäsenellä on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa järjestäytymiskokouksessa.
19 §
Hallitus tai edustajakokous voi toimeenpanna neuvoa-antavan jäsenäänestyksen, milloin se haluaa ennen ratkaisun tekoa saada selville jäsenten mielipiteen.
Työtaistelu
20 §
Päätöksen työtaisteluun ryhtymisestä ja työtaistelun lopettamisesta tekee liiton hallitus.
Hallitus
21 §
Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi kuusi (6) jäsentä, yksi (1) varsinainen jäsen kultakin jäsenalueelta. Lisäksi liiton hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallituksen toimikausi on neljä vuotta päättyen uuden hallituksen valintaan. Hallituksen jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen, joka kutsutaan kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estyneenä. Varajäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa.
Hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan valinta valmistellaan liiton hallituksen valitsemassa vaalitoimikunnassa. Vaalitoimikuntaa täydennetään yhdellä edustajakokousedustajalla kultakin jäsenalueelta. Jäsenalueiden edustajakokousedustajat valitsevat vaalitoimikunnan jäsenen keskuudestaan.
Hallituksen jäsenen tulee puheenjohtajaa lukuun ottamatta olla liiton varsinainen jäsen.
Hallituksen jäsenen tulee erota tehtävästään, mikäli hän eroaa liitosta. Mikäli hallituksen jäsen ei eroa, voi edustajakokous erottaa hänet.
Eronneen hallituksen jäsenen tilalle tulee hänen henkilökohtainen varajäsenensä jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
22 §
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai vähintään kolmen hallituksen jäsenen sitä vaatiessa ja on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.
Äänestettäessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö, paitsi vaaleissa. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä, joissa ratkaisee arpa.
Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita.
Hallituksen tehtävänä on:
- valita keskuudestaan varapuheenjohtaja sekä asettaa avukseen tarpeelliset valiokunnat ja toimikunnat,
- edustaa liittoa,
- hyväksyä liiton uudet jäsenet sekä pitää jäsenluetteloa,
- päättää jäsenen erottamisesta
- kutsua koolle edustajakokous,
- valmistaa ja esittää edustajakokouksessa käsiteltävät asiat,
- ilmoittaa edustajille, mihin mennessä edustajakokouksessa käsiteltäväksi tarkoitetut asiat on toimitettava hallitukselle,
- panna täytäntöön edustajakokouksen päätökset,
- hoitaa huolellisesti liiton varoja ja muuta omaisuutta,
- ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt, valvoa heidän toimintaansa sekä vahvistaa heidän palkkauksensa,
- hyväksyä palkkausta ja muut jäsenkuntaa koskevat sopimukset, kuitenkin siten, että vähintään kolmen (3) hallituksen jäsenen sitä pyytäessä, on edellä mainitut sopimukset käsiteltävä ja hyväksyttävä edustajakokouksessa,
- päättää liiton omaisuuden ostamisesta, myymisestä, vaihtamisesta, panttauksesta ja kiinnittämisestä, kuitenkin siten, että vähintään kolmen (3) hallituksen jäsenen sitä pyytäessä, on edellä mainitut asiat päätettävä edustajakokouksessa sekä
- ryhtyä toimivaltansa puitteissa muihin tarpeellisiin toimiin liiton tarkoituksen edistämiseksi.
Liiton nimen kirjoittaminen
23 §
Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä hallituksen määräämän henkilön kanssa.
Tilit ja tilintarkastus
24 §
Liiton tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina ennen maaliskuun loppua.
25 §
Liitolla on yksi (1) tilintarkastaja ja yksi (1) varatilintarkastaja.
Tilintarkastuksestaan tilintarkastajan on annettava hallitukselle ennen toukokuun loppua tilintarkastuskertomus, jonka tulee sisältää mahdolliset huomautukset sekä lausunto tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
Liiton ansiomerkki
26 §
Liitolla on ansiomerkki, jonka liiton hallitus voi myöntää liiton toiminnassa ansioituneelle henkilölle.
Sääntöjen muutos ja liiton purkaminen
27 §
Näiden sääntöjen muuttamiseen tai liiton purkamiseen vaaditaan edustajakokouksen vähintään 2/3 äänten enemmistöllä annetuista äänistä tekemä päätös.
Varojen luovuttaminen
28 §
Liiton purkautuessa tahi kun se lakkautetaan, päättää viimeinen edustajakokous liiton omaisuuden käytöstä liiton päämääriä edistävään tarkoitukseen.
Voimaantulo
29 §
Nämä säännöt tulevat voimaan välittömästi yhdistysrekisterin rekisteröityä ne.